KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund: Kurinpito-oikeudet perustuvat lakiin
Opetusalan eri henkilöstöryhmien kurinpito- ja tiedonsaantioikeudet sekä valvontavelvollisuudet herättävät säännöllisesti keskustelua oppilaitoksissa. Jotkin sääntelyn erityispiirteet ja epäselvyydet tuottavat hämmennystä ja väärinkäsityksiäkin.
On hyvä muistaa, että työnantajalla on velvollisuus ohjeistaa henkilöstöään turvallisen oppimisympäristön ja työturvallisuuden näkökulmasta. Laissa on säädetty tietyt kurinpidolliset tehtävät vain opettajille ja rehtoreille. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen sekä tavaroiden haltuunotto ja tarkastus. Esimerkiksi koulunkäynninohjaaja ei lähtökohtaisesti saa tehdä kyseisiä tehtäviä peruskoulussa tai ammatinohjaaja ammatillisessa oppilaitoksessa.
Hätävarjelu- ja pakkotilanteessa on kuitenkin muullakin kuin opetushenkilöstöllä velvollisuus puuttua vakaviin tilanteisiin. Velvollisuutena kurinpidolliset tehtävät sisältyvät kunta-alan virkasuhteiselle opetushenkilöstölle, eivät siis työsuhteisille. Turvallisuudesta huolehtimista ei voida kuitenkaan tarkastella pelkästään palvelussuhteen lajin näkökulmasta, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.
Työnantajalla on harkintavaltaa sen suhteen, miten oppilaiden ja henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan. Myös opettajan fyysisessä läsnäolossa ja valmiudessa käyttää kurinpitovaltaa on käytännön koulumaailmassa paljon sävyeroja ja rajoitteita. Turvallisuus perustuu joka tapauksessa koulun tai oppilaitoksen järjestyssääntöihin ja muihin turvallisuusohjeistuksiin.
Ammatillisissa oppilaitoksissa puhuttaa usein leireillä ja opiskelumatkoilla tapahtuva alaikäisten valvonta, koska opettaja ei voi olla jatkuvasti läsnä koko matkan ajan. Työsuhteinen muu henkilöstö voi myös järjestää alaikäisten valvontaa esimerkiksi varsinaisen päivän opiskeluohjelman jälkeen. Valvonnan muoto ja välittömyys riippuu muun muassa käytännön olosuhteista sekä matkoja varten laadituista, alaikäisten lasten vanhempien hyväksymistä säännöistä.
Keskustelua on herättänyt myös opiskelijahuoltoon liittyvien tietojen luovuttamisoikeus, kun opiskelijahuolto on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Pääsääntö on, että koululla on oikeus saada opetuksen järjestämiseen tarvittavat tiedot oppilaasta. Hallitusohjelmassa mainitaan, että hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta.
Yhteenvetona on hyvä muistaa, että kurinpito- ja tiedonsiirto-oikeudet perustuvat lainsäädäntöön, eivät esimerkiksi virka- ja työehtosopimuksiin. Jos aiheesta kaipaa lisätietoa, oikeuksista ohjeistaa sivuillaan kattavasti Opetushallitus. ■
14.6.2024