KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman: ”Kunnat, ottakaa aktiivinen rooli kotouttamisessa”

Jos kaikki menee hyvin, Suomeen muuttaneiden on tammikuun ­alusta lähtien aikaisempaa helpompaa asettua osaksi yhteiskuntaa. Silloin kotouttamispalvelut siirtyvät valtiolta kunnille.

Uudistus liittyy kiinteästi TE 2024 -uudistukseen, jossa työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Molempien uudistusten tavoitteena on ­tuoda palvelut lähemmäksi ihmisiä ja siten löytää työttömille nopeammin työtä.

– Kotouttamispalveluissa ei ole kyse vain suomen ja ruotsin opettamisesta, vaan siinä vahvistetaan maahan muuttaneiden työllistymistä ja integroitumista Suomeen, kertoo KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman.

Uusi laki selkeyttää vastuita ­siitä, mitä asioita hoitaa kunta ja mitä hyvinvointi­alue.

Laki määrää minimin, kunta loput

Uudessa kotoutumislaissa säädetään, mitä kuntien täytyy vähintään ­tehdä ­kotouttamisen edistämiseksi. Laki on tarpeen, sillä vaikka monella isolla paikkakunnalla on jo kattava kotouttamissuunnitelma, pieniltä kunnilta se voi puuttua.

Liikkeelle pitää lähteä palvelutarpeen arviosta, jossa selvitetään, mitä ihminen tarvitsee. Arvion perusteella tehdään kotouttamissuunnitelma.

Ihmiset tulevat Suomeen eri syistä. Idea on selvittää, mikä kutakin yksilöllisesti auttaa työllistymään ja asettumaan osaksi yhteiskuntaa.

– Joku tarvitsee koulutusta, joku sote-palveluita, joku on valmis aloittamaan työt vaikka saman tien, Patrik Tötterman sanoo.

Kotouttamiskoulutus voi sisältää kieliopintoja, työelämävalmennusta tai vaikkapa yrityksen perustamiseen tähtäävää koulutusta. Kunnan työvoimaviranomainen vastaa palveluiden järjestämisestä. Jos tulija on alaikäinen ja saapuu maahan ilman huoltajaa, suunnitelma tehdään ­yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

– Kantava idea on, että palveluja tarjotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun ihminen on saapunut Suomeen ja kun asiat ovat hänelle vielä ­outoja ja vieraita.

Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

Laki ei määrää tyhjentävästi sitä, miten kotouttamispalvelut pitää järjestää. ­Siksi on vielä epäselvää, miten kunnat lähtevät uudistusta toteuttamaan.

Kunta voi ostaa palvelut myös ostopalveluna. Patrik Tötterman uskoo, ­että ­moni kunta tulee tekemään yhteis­työtä hyvinvointialueiden, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa.

– Palvelut voi järjestää eri tavoin. ­Mahdollisuuksia niiden sisältöön ja tuottamistapoihin on pilvin pimein.

Tötterman uskoo ja toivoo, että kunnat ottavat aktiivisen roolin.

– Uudistus ei mene niin, että kuntia vain velvoitetaan toimimaan, vaan ­kunnat vastaavat kokonaisuudesta ja voivat hämmentää soppaa haluamallaan ­tavalla ja vaikuttaa moniin asioihin.

Palveluita ei myöskään tulla järjestämään samalla tavalla joka puolella Suomea. Esimerkiksi joillain alueilla kolmannella sektorilla on vahvempi rooli kuin toisilla alueilla, jolloin yhteistyön tekeminen järjestöjen kanssa voi olla luontevampaa.

Vaikutusta on silläkin, miten alueen yhteisö ylipäänsä toimii ja miten se ottaa vastaan uudet asukkaat.

– Minusta se tuntuu hyvältä ajatukselta, että palveluita tarjotaan siellä, ­missä ihmiset liikkuvat. Esimerkiksi täällä Espoossa, jossa itse asun, Kaup­pakeskus Sellon kirjasto on ihmisten keskeinen kohtaamispaikka.

Kunnat suhtautuvat myönteisesti

Kunnat suhtautuvat Patrik Töttermanin kokemuksen mukaan uudistukseen pääasiassa myönteisesti. Toki ­kunnissa on huolta rahoituksesta, mutta monet ­viranhaltijat ja poliitikot uskovat, ­että pidemmällä aikavälillä uudistukset ­kohentavat taloutta.

Kunta päättää, miten se organisoi palvelut. Kunnat voivat järjestää niitä myös yhteistyönä ja jakaa kustannuksia.

– Kunnat eivät ole avuttomia. Ei ­uudistuksen tarkoitus ole mennä niin, että hoitakaa asia ja toivotaan, että hyvä tulee.

Kunnat voivat myös kehittää palveluita ja saada ne toimimaan nykyistä ­paremmin ja halvemmalla.

Uhkia ja mahdollisuuksia järjestöille

Laki tuo kotouttamispalveluita tarjoa­ville yrityksille ja järjestöille mahdolli­suuksia, mutta myös uhkakuvia. TE-toimistot ovat ostaneet ulkoa paljon esimerkiksi työvalmennuspalveluita. Pal-veluun kuuluu työnhakijan henkilö­kohtaista tukemista, kuten ansioluettelon ­viilaamista yhdessä työnhakijan kanssa.

KT:n Patrik Tötterman on kuullut, ­että jotkut palveluita myyvät pelkäävät, että kunnat alkavat tuottaa palvelut kokonaan itse ja heiltä lähtevät työt.

– Se on mahdollista, jos kunnat katsovat, että heidän on fiksumpaa tuottaa palvelut itse.

Uudistus ehkäisee ongelmia

Suomessa on pitkään keskusteltu ­siitä, että kotouttamiseen ei satsata riittävästi ja ihmiset ovat eri paikkakunnilla eriarvoisessa asemassa. ­Uudistus paikkaa ­tätä ongelmaa.

– Sen tarkoitus on myös ennalta­ehkäistä ongelmia, Patrik Tötterman sanoo.

Kotouttamisohjelman valmistelujen aikana on selvitetty, mitkä tekijät vaikeuttavat maahan muuttaneiden työn saamista. Yksi keskeisistä syistä on se, että työnhakija ei osaa hyvin suomea tai ruotsia. Lisäksi etenkin monet maahan muuttaneet naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia, mikä on hidastanut heidän työllistymistään. Tosin Tilastokeskuksen mukaan maahan muuttaneiden naisten työllisyys on parantunut ­selvästi viime vuosien aikana.

Uudistuksella pyritään siihen, että työvoiman ulkopuolella olevat tavoitetaan palveluihin, vaikka he eivät olisikaan välittömästi pyrkimässä työmarkkinoille.

– Vahvistamalla heidän kotoutumistaan he todennäköisemmin tulevat myöhemmin osaksi työelämää.