KT: ja pääsopijajärjestöjen kehittämisjaoksen selvitys: Hyvinvointialueiden etätyökäytännöt joustavat

Kaksi kolmesta hyvinvointialueesta on päivittänyt etä-, hybridi- tai monipaikkaisen työn ohjeensa vuosina 2023 tai 2024. Noin puolet alueista aikoo päivittää ohjeensa tänä tai ensi vuonna.

Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen hyvinvointialueiden kehittämisjaos teki tänä keväänä. Selvityksessä tarkasteltiin 20 hyvinvointialueen etätyöohjeita.

Hyvinvointialueiden etätyöohjeissa mainitaan melko usein, että erilaiset työtehtävät sisältävät ­sekä etätyöksi soveltuvaa että fyysistä läsnäoloa edellyttävää työtä. Etätyöksi voivat soveltua esimer­kiksi kirjalliset tai hallinnolliset työt tai etänä tehtävä kliininen potilastyö.

Selvityksen ennakkotulokset ovat valmistuneet. Kaikki tulokset julkaistaan syksyllä 2024.

Hyvinvointialueiden välillä ei suuria eroja

Kun kysymys on organisaation johtamisesta, voisi kuvitella, että erot etätyökäytännöissä olisivat suuriakin. Niin ei kuitenkaan selvityksen perusteella ole, vaan valtaosa hyvinvointialueiden etätyöohjeista ja -käytännöistä muistuttaa toisiaan.

Työn luonteen ja työyhteisöjen erilaisten tarpeiden vuoksi etätyökäytännöt voivat vaihdella hyvinvointialueen sisällä jonkin verran. Yleisintä on, että palvelualueen johto tai esihenkilö arvioi, milloin etätyö on perusteltua ja mahdollista. Etätyötä ei voi ­tehdä esimerkiksi sellaisessa paikassa, jossa tietosuoja tai ­käsiteltävien tietojen luottamuksellisuus vaarantuvat.

Toki etätyöohjeissa on jonkin verran eroja. Joissakin ohjeissa pyritään esimerkiksi selvästi rakentamaan hyvää etä-, hybridi- tai monipaikkaisen työn kulttuuria, toisissa keskitytään enemmän etätyön muodolliseen puoleen.

Yhdessä sovitut periaatteet toteutuvat hyvin

Kunta-alan työmarkkinaosapuolet laativat juuri ­ennen koronapandemiaa yhteisen raportin ­etätyöstä. Se perustuu muun muassa eurooppalaiseen etätyön puitesopimukseen. Keskeiset periaatteet löytyvät edelleen hyvinvointialueiden etätyöohjeista, kuten esimerkiksi tästä ohjeesta:

”Etätyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen. Kenelläkään ei ole ehdotonta ­oikeutta etätyön tekemiseen eikä työnantaja voi toisaalta ­pakottaa ketään etätyöhön. Etätyöhön tarvitaan ­aina ­molempien osapuolten suostumus.”

Kun etätyön määrä työyhteisössä kasvaa, on tarpeen sopia siitä, milloin pitää olla paikalla. Säännöllisellä lähityöllä pyritään tukemaan yhteisöllisyyttä, luottamusta, yhdessä ideointia, kollegoiden kohtaamista ja uusia työntekijöitä.

Näköpiirissä ei ole juuri nyt suuria muutoksia etätyökäytäntöihin. Hyvinvointialueilla etäklinikoiden perustaminen ja esimerkiksi kotihoidon etävastaanotot voivat jonkin verran lisätä etätyön mahdollistavia työtehtäviä.

Etätyö ulkomailta käsin on poikkeus

Monella alueella on käynnissä selvityksiä siitä, ­voiko etätyötä tehdä lyhytaikaisesti myös ulkomailta ­käsin. Ulkomailla tehtävän etätyön järjestelyt ovat kuitenkin yllättävän monimutkaisia. Etätyön tekeminen ­ulkomailta käsin onkin hyvinvointialueilla poik­keuksellista.

Kysymyksiä herää esimerkiksi siitä, miten huolehditaan tietoturvasta ja toimitaan tapaturman sattuessa, työntekijän sairastuttua tai laitteiden rikkoutuessa ulkomailla.

Useiden hyvinvointialueiden ohjeissa selvennetään esimerkkien avulla, miten kuluja korvataan etätyöskentelyyn liittyvässä matkustamisessa. Esimerkeissä on kuitenkin yleensä kyse kotimaanmatkoista.

Korona-aika muutti etätyökulttuuria

Kun korona-aikana opittiin tekemään ­etätyötä, ­nykyisin opetellaan hybridityöskentelyä. Siinä ­organisaatiot hakevat parhaita tapoja yhdis­tellä toisiinsa etä- ja lähityötä niin, että samalla otetaan huomion töiden luonne ja työyhteisön sekä työntekijöiden tarpeet. Tämä opettelu on ­käynnissä kai­killa aloilla.

Ennen korona-aikaa tuotiin tyypillisesti esiin etätyön mahdollisia hyötyjä, kuten työntekijän autonomian ja tuottavuuden lisäämistä. Parin viime vuoden aikana keskusteluun ovat nousseet myös etätyön mahdolliset haitat, kuten yhteistyön heikkeneminen, yksinäisyyden lisääntyminen ja vähäisempi sitoutuminen organisaatioon. Joidenkin hyvinvointialueiden ohjeet edellyttävät nykyisin etätyön riskien arviointia.

Täysi etätyö hyvinvointialueilla harvinaista

Hyvinvointialueilla työ on pääosin lähityötä, ­kuten potilastyö sairaaloissa tai asiakastyö hoitokodeissa. Etätyötä tehdään hyvinvointialueilla jonkin verran vähemmän kuin kunnissa.

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan ­hyvinvointialueilla työskentelevistä joka viides oli tehnyt etätyötä vuonna 2023. Vähintään puolet työajastaan etänä oli ollut kahdeksan prosenttia hyvinvointialueiden työntekijöistä.

Työnantajan näkökulmasta etä- ja ­hybridityössä on kysymys tavasta organisoida työtä. Samalla se voi laajentaa mahdollisten työnhakijoiden joukkoa. Etä- ja hybridityön ansiosta mukaan voidaan saada ­hakijoita, joiden olisi muuten mahdotonta ottaa työtä vastaan esimerkiksi pitkien työmatkojen, hoivavastuiden tai liikuntarajoitteiden vuoksi.

Hybridityö kiinnostaa usein toki muitakin haki­joita. Joissain ammateissa etä- tai hybridityömahdollisuus voi nousta rekrytointivaltiksi esimerkiksi, kun perheessä on pieniä lapsia.