”Amiksista valmistuu huippuammattilaisia”

Ammatilliseen koulutukseen liittyvistä edunvalvontatehtävistä KT:ssä vastaavan työmarkkina-­asiamies Mervi ­Petäsnoron kevät on kiireinen. Helmikuussa kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehto­sopimukseen neuvoteltiin ratkaisut keskitetyn järjestelyerän jakamisesta. 

Paraikaa työn alla ovat hallitusohjelmaan sisältyvät ammatillista koulutusta koskevat lakiuudistukset ja niihin vaikuttaminen. KT on mukana lakien valmistelussa.  Aika­taulu on tiukka, sillä useita lakiesityksiä ­tulee käsittelyyn jo eduskunnan ­syyskaudella.

Hallitusohjelmaan sisältyvistä kirjauksista  keskeiseksi on noussut oppi­misen tuen uudistus. Ammatilli­sessa koulutuksessa oppiminen on ­moninaista, sillä sitä tapahtuu paitsi oppilaitoksissa myös työpaikoilla.

– Miten eri ­tukimuodot voisivat ­toteutua erilai­sissa oppimisympäristöissä? Mitkä muut tahot voisivat opettajan ­lisäksi tarjota opiskelijalle ­tukea? Opiskelijallahan voi ­olla ­vaikkapa elämänhallintaan liittyviä ongelmia, pohtii Petäsnoro uudistuksen haasteita.

– Tiivistetysti kysymys on siitä, ­mitä kaikkea tukea nuori tarvitsee, ­jotta hän pääsee ammattikoulusta työelämään.

Koulutuskuntayhtymillä tärkeä rooli

Valmisteilla on lakiuudistuksia, jotka vaikuttavat ammatillisen koulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Niihin liittyy myös rahoitusuudistus.

– Ammattikoulutuksen vaikuttavuus näkyy paljolti siinä, miten valmistuneet työllistyvät. Nyt keskustellaan siitä, miten muun muassa työllistyminen vaikuttaa oppilaitoksen saamaan rahoitukseen, Petäsnoro kertoo.

Valmistuneiden työllistymiseen vaikuttaa myös käynnissä oleva TE-uudistus. Toimiva yhteistyö työllisyysalueiden ja koulutuskuntayhtymien ­välillä on olennaisen tärkeää.

– Koulutuskuntayhtymien pitää olla ajan hermolla sen suhteen, mitä ammatti­taitoa alueella tarvitaan, jotta koulutus osataan kohdentaa alueellisiin työvoiman tarpeisiin. Hallitusohjelmassakin lukee, että ammatillinen koulutus on ­keskeisessä roolissa TE-uudistuk­sessa erityisesti osaamisen päivittämisessä.

Uudistustyö jatkuu

Ammatillisessa koulutuksessa toteutettiin vuonna 2018 niin sanottu ammatillisen koulutuksen reformi. ­Uudistuksessa ammatillinen koulutus muotoutui pääpiirteissään nykyiseen muotoonsa.

– Nyt hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset ovat tavallaan "korjaussarja" tähän uudistukseen, Mervi Petäsnoro kertoo.

Vuoden 2018 uudistuksen yksi ­tavoite oli tuoda ­ammatilliseen koulutukseen joustavuutta. Petäsnoron mukaan tämä myös toteutui monin tavoin.

– Esimerkiksi opiskeluaika voi olla muutakin kuin syksystä suvivirteen. Opintojen ei siis tarvitse alkaa eikä edetä lukuvuosirytmissä.

Samaan aikaan kun lainsäädäntö muuttui, ­myös opettajien ­työaikajärjestelmä koki täysremontin. Opettajat alkoivat työskennellä vuosityöajan puitteissa. Päälle päätteeksi valtiontalouden säästöt leikkasivat ammatillisten oppilaitosten budjetteja.

Ammatillisen koulutuksen reformi on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Tilastokeskuksen mukaan ammatillisten opintojen keskeyttäminen ­on lisääntynyt uudistuksen jälkeen. Lukuvuonna 2019–2020 opintonsa keskeyttäneitä oli 3,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukio-opintojen keskeyttäminen lisääntyi samana lukuvuonna vain 0,6 prosenttiyksikköä.

Petäsnoro muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen muutos on ollut iso. Opintojen keskeytyksiin vaikuttavat ­monet asiat.

– Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla. Se vaati talouden sopeuttamista ja toimintatapojen muuttamista. Tarvitaan aktiivista johtamista ja aikaa, jotta myös arjen käytännöt muuttuvat ja opitaan pois vanhoista tekemisen malleista.

"Oppilaitosten välisissä Taitaja-­kisoissa opiskelijat esittelevät osaamistaan huikein taidonnäyttein." 

Miksi huono maine?

Asia, jonka Mervi Petäsnoro ­haluaisi ammatillisessa koulutuksessa eniten muuttaa, on sen maine.

– Oppilaitosten välisissä Taitaja-­kisoissa opiskelijat esittelevät osaamistaan huikein taidonnäyttein. Jos joku ajattelee, että amiksessa ei saa ­opetusta eikä varsinkaan lähiopetusta eikä sitä kouluakaan oikein käydä, niin täytyy ihme­tellä, miten näistä ­oppilaitoksista voi valmistua tällaisia huipputaitajia.

Toiseksi Petäsnoro kehottaa miettimään sitä, minkälaisia palveluja käy­tämme ja tarvitsemme jopa päivittäin.

Meitä palvelevat ja auttavat henkilöt, ­kuten lähihoitaja, kampaaja, kosmetologi, kokki, bussikuski tai sähköasentaja, ovat usein juuri ammatillisesta koulutuk­sesta valmistuneita.

– Korkeakoulutuksesta puhutaan paljon, mutta totuus on, että yhteiskuntaa pyörittävät pitkälti amik­sesta valmistuneet henkilöt. Kun vielä­ muistetaan taidealat, ­esimerkiksi ­muusikot ja sirkustaiteilijat, huomataan, ­kuinka monimuotoinen ja lähes ­kaikille elämän­aloille ulottuva tämä koulutus­aste on.

Suora yhteys kentän tarpeisiin

Jotta KT voi valvoa työnantajien etuja, sen tulee tietää mitä kentällä tapahtuu ja millaisia muutostarpeita ­esimerkiksi lakimuutokset synnyttävät virka- ja työehto­sopimuksiin.

– Noudatamme jatkuvan neuvottelun periaatetta. Se takaa, että virka- ja työ­ehtosopimukset eivät jää jälkeen lakimuutoksista, Mervi Petäsnoro sanoo.

Yhteistyötahoista tärkeä on esimerkiksi säännöllisesti kokoontuva ­ammatillisen koulutuksen työnantajaverkosto. Verkostoon kuuluu muun muassa rehtoreita ja HR-­asiantuntijoita oppilaitoksista. Verkosto on mukana ­l­akiehdotuksiin ja virka- ja työehto­sopimuksiin liittyvässä valmistelussa.

– Suora yhteys kentän tuntemuksiin on tärkeä. Toki myös Kuntaliiton kanssa teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi lausuntojen antamisessa.

Petäsnoro tapaa säännöllisesti myös Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n edustajia, vaikka pöydällä ei olisikaan varsinaista neuvoteltavaa asiaa.

– Ei ole siis pelkästään niin, ­että ­työmarkkinoilla ollaan eri mieltä ­asioista, vaan molemmilla on tahtotila yhteiseen kehittämiseen.