Säästöpaineet kasvavat

Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet säästivät vuonna 2023 noin prosentin henkilöstökuluistaan. Sopeuttamistoimilla säästettiin noin 241 miljoonaa, mikä on 75 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022.

Vuodelle 2024 kaavaillaan selvästi suurempaa, noin 423 miljoonan euron sopeutusta. Tämä on noin 1,74 prosenttia henkilöstömenoista. Kuntien arvio on 172 miljoonaa ja hyvinvointialueiden 251 miljoonaa.

Yleisimpiä säästökeinoja ovat töiden uudelleenjärjestelyt ja toimintatapojen tehostaminen. Rekrytointeja tehdään harkiten ja eläköityvien virkoja jätetään täyttämättä. Hyvinvointialueista lähes kaikki aikovat vähentää kalliin vuokrahenkilöstön käyttöä.

Lomautusten merkitys säästötoimissa nousee hieman vuonna 2024, vaikka ne ovat edelleen vähäisiä. Kunnissa lomautukset koskevat etupäässä koulunkäynninohjaajia ja hyvinvointialueella hallinnon henkilöstöä. Vuonna 2023 lomautuksia tehtiin vain muutamissa kunnissa.

Irtisanomisia tehdään varoen

Heikkenevä talous saattaa pakottaa kunnat ja ­hyvinvointialueet turvautumaan myös irtisanomisiin. ­Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä ovat silti harvinaisia. Niiden arvioidaan koskevan koko maassa noin 500:aa henkeä vuonna 2024.

Alan henkilöstömäärä on kasvanut viidessä vuodessa (2017–2022) noin 25 000:lla, ja henkilöstöstä on pulaa. Mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten arvioidaan koskevan pääasiassa hallintoa, tukipalveluita ja esimiehiä.

Vastaajat ovat huolissaan taloudesta erityisesti vuodesta 2025 eteenpäin. Hyvinvointialueiden alijäämiä on katettava, eikä rahoituksen kasvu vastaa tarvetta. Kunnat ovat huolissaan valtionosuusleikkauksista ja kiinteistöjen vuokrasopimusten päättymisestä. Näkymät ovat epävarmat, ja sopeutustoimien määrä lisääntynee tulevina vuosina.

Tiedot ilmenevät KT:n ajankohtaiskyselystä, joka toteutettiin vuodenvaihteessa 2023–2024. Vastaajia oli 234:stä organisaatiosta (59 %). Ne edustavat koko alan henkilöstöstä noin 64:ää prosenttia. ■

Tutustu tuloksiin osoitteessa kt.fi >