”Aikaansaaminen on taito, ­jota voi oppia”

Oletko kuullut sanan ­volitio? Et ole ­ainoa, jolle sana on vieras. Kyseessä on psykologien kehittämä motivaation rinnakkaistermi. Kun motivaatio ­kuvastaa innostusta, volitio menee askeleen pidemmälle. Volitio on toimeenpanon taitoa. Volitiota tarvitaan, koska ihminen voi olla innoissaan töistään ja touhuta vimmaisesti työpaikallaan päivästä toiseen, mutta ei saa ­juuri mitään aikaan.

Sen sijaan on mahdollista ­päästä ­tavoitteisiin ilman kummoistakaan ­motivaatiota, jos volitio on kunnossa. 

– Eikö kuulostakin houkuttelevalta, varsinkin kun volitio on taito, jota voi oppia? volitiota väitöskirjassaan tut­kinut johdon konsultti Ria Parppei kysyy.

Volitiolla on kaksi pääulottuvuutta: fokus ja työvire. Fokusta voi pitää tietoisesti yllä suunnittelemalla työnsä ­hyvin, priorisoimalla työtehtävänsä ­oikein ja keskittymällä. Hyvän työvireen ylläpidossa keskeistä on Parppein mukaa työyhteisön tuki sekä omien negatiivisten tunteiden käsitteleminen niin, etteivät ne häiritse liikaa työntekoa.

Parppei ottaa esimerkin, miksi voli­tion opiskelu on tärkeää. Erilaisten ­organisaatioiden pomoja havainnoidessaan tutkijat Heike Bruch ja ­Sumantra Ghoshal pääsivät vuona 2004 hätkähdyttävään tulokseen: Vain 10 prosenttia esihenkilöistä hallitsi tavoitteellisen työtavan, jossa volitio oli ­kunnossa. Nämä esihenkilöt eivät tuhlanneet aikaa turhaan työhön tai liian isoilta tuntuvien ongelmien edessä jäätymiseen.

Lastu laineilla vai rulettaja?

Työnteko voikin lässähtää jo ennen työn aloitusta, jos työntekijä tai pomo ei usko selviytyvänsä työstään. Tarvitaan siis riittävän hyvää itseluotta­musta, jotta työ käynnistyy eikä kaadu vastoinkäymisiin. 

– Olennaista on usko siihen, miten voit ­itse vaikuttaa asioihin. Oletko se ­sinä, joka rulettaa vai lastu laineilla, ­jota muut kuljettavat? Parppei kysyy.

Hän kannustaa esihenkilöitä pitämään työntekijöilleen ­säännöllisesti valmentavia keskusteluja, joissa keski­tytään hyvän työvireen ja fokuksen ­ylläpitämiseen.

Tätä hän olisi kaivannut itsekin työ­uransa alkupuolella työskennellessään markkinoijana liian pitkiä päiviä, kun ei osannut vielä priorisoida ja suunnitella töitään tehokkaasti.

– Se olisi tukenut jaksamistani. Nyt teen tätä samaa työtä, jota olisin kaivannut silloin, Parppei sanoo.

Lisätehoja ei revitä selkänahasta

Kun Parppei puhuu toimeenpanon tehos­tamisesta, hän tarkoittaa prosessia, jossa ihmisten jaksaminen ja työhyvinvointi kasvavat samassa suh­teessa kuin tulos paranee. 

– Toimeenpanon tehostaminen ei ole minulle ikinä sitä, että me väännämme ihmisistä vielä vähän lisää. Kun homma onnistuu, se tarkoittaa, että ihmiset jaksavat ja voivat paremmin, Parppei sanoo.

Mutta vaikka perusasiat olisivat kunnossa, aikaansaavuudessa voi olla edelleen toivomisen varaa. Usein syynä on informaatiokuorma, joka kaatuu päälle viestikanavista. Parppein neuvo tähän on yksinkertainen: viestikanavat voi ­välillä sulkea, jos ei työskentele asiakaspalvelussa, jossa työ on nimenomaan viesteihin vastaamista.

– Pari kertaa viikossa voi aloittaa ­aamun tekemällä töitä täysin ­häiriöttä pari tuntia. Maailma ei kaadu siihen. Se ei ole kaatunut edes niillä isoilla johtajilla, joita olen coachannut tekemään näin. 

Parppei arvelee, että 90 prosenttia ­lukijoista on sitä mieltä, että viestikanavien kiinni laittaminen ei ole mahdollista kiivastahtisessa nykytyöelämässä.

– Mutta emme me jaksa enää kovin kauan jatkuvan saatavissa olon vaatimusta. Systeemi on rikki, ja sitä pitää muuttaa, Parppei sanoo. ■

Ria Parppei

Volitio-kehittäjä ja konsultti (TKT, KTM, KM)

Valmentaa ja kehittää oman yrityksensä kautta johtoa ja organisaatioita. Kirjoittanut kirjan Tee, toimi, saa aikaan (Alma Talent, 2018).