Ulkomaalaistaustaisia on Suomessa puoli miljoonaa

Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa ylitti viime vuonna puolen miljoonan henkilön rajapyykin. Heidän määränsä on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2022 Suomen väestöstä 9,1 prosenttia, 508 000 henkilöä. Edelli­senä vuonna (2021) määrä oli vajaat 470 000, eli 8,5 prosenttia. 

Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan tilastoissa niin sanotut ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat – siis henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiset ovat yleensä työikäisiä. 

Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat selvästi nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Suomalaistaustaisesta väestöstä työikäisiä – eli 15–64-vuotiaita – on noin 60 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista henkilöistä työikäisiä on keskimäärin 76 prosenttia, joskin osuus vaihtelee kovasti taustamaan ja maahanmuuton syyn mukaan. Esimerkiksi thaimaalaisista ja filippiiniläisistä noin 90 prosenttia on työikäisiä, kun taas syyrialaisilla ja ruotsalaisilla työ­ikäisten osuus on runsaat 60 prosenttia.

Kunta-alalla muita vähemmän kansainvälisyyttä​

Kaikista Suomessa työskentelevistä palkansaajista 8,2 prosenttia oli vuoden 2021 lopussa ulkomaalaistaustaisia. Kunta-alalla heitä oli vähemmän, 4,7 prosenttia palkansaajista. Syynä lienee ainakin se, että kunta-alalla monet ammatit vaativat tiettyä tutkintoa ja lisäksi kotimaisten kielten osaamista.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Suomessa vuonna 2021 noin 197 000, joista 174 000 oli palkansaajia ja 23 000 oli yrittäjiä. 

Yhä useampi ulkomailla syntynyt nainen käy töissä

Miesten lisäksi myös ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysaste kasvaa, ja se on kasvanut usean vuoden ajan. Vielä vuonna 2016 kaikista 20–64-vuotiaista ulkomailla syntyneistä naisista vain runsas puolet (53 prosenttia) oli töissä. Vuonna 2022 luku oli noussut jo 68 prosenttiin. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuosittaisesta työvoimatutkimus-tilastosta. 

Perinteisesti kaikkien ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on ollut alhaisempi kuin suomalaistaustaisten, mikä johtuu naisten heikosta työllistymisestä. Monet maahan muuttaneet naiset ovat perheen perustamisiässä, ja he ovat jääneet kotiin hoitamaan lapsia. Osa on tullutkin maahan perhesyiden vuoksi.

Naisten kasvanut työllisyysaste tarkoittaa sitä, että yhä useampi ulkomailla syntynyt nainen on löytänyt työmahdollisuuksia Suomesta ja päässyt mukaan työmarkkinoille. Kaikista ulkomaalaistaustaisista työllisistä 57 prosenttia oli miehiä ja 43 prosenttia naisia.

Kunta- ja hyvinvointialalla vähän ulkomaalaistaustaisia 

Kunta-alan noin 435 000 palkansaajasta ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2021 noin 20 000 henkilöä. Vuodessa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien osuus on kasvanut reilulla 2 000 henkilöllä.

Toimialoittain katsottuna eniten ulkomaalaistaustaisia työskentelee kunta- ja hyvinvointialalla varsinaisissa sairaalapalveluissa. Toimialaan kuuluvat sairaaloiden lyhyt- ja pitkäaikaishoito eli lääkärivastaanotot, tutkimus ja hoito yleis- ja erikoissairaaloissa. 

Ammattinimikkeittäin eniten ulkomaalaistaustaisia henkilöitä työskentelee laitoshuoltajina (25 prosenttia), hoiva-avustajina (20,2 prosenttia), välinehuoltajina (13,6 prosenttia) ja terveyskeskuslääkäreinä (13,4 prosenttia). 

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajista ulkomaalaistaustaisia on 6 prosenttia, mutta varhaiskasvatuksen opettajista vain 2,2 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisia työskentelee paljon myös ikääntyneiden hoitolaitoksissa ja palveluasumisessa.