Rekrytointi on raakaa työtä
Suomi tarvitsee vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa. Maahanmuutto pelastaa. Puuttuvat puoli miljoonaa. Tässä vain muutama esimerkki siitä, kuinka työ- ja osaamisperäisestä maahanmuutosta puhutaan julkisuudessa, kirjoittaa päätoimittaja Mervi Itkonen.
Tietoisuus kansainvälisten osaajien tarpeesta lisääntyy, mutta itse rekrytointi vaatii muutakin kuin tiedostamista: nimittäin raakaa työtä, henkilöstöresursseja – ja euroja. Rekrytointipalvelut maksavat, kilpailutuksia voidaan riitauttaa, eivätkä kaikki yritykset osaa asiaansa yhtä hyvin. Kun tehdään kansainvälistä kauppaa, myös väärinkäytöksien riski kasvaa. Ammattilaisia ei saa esimerkiksi rekrytoida maista, joilla on heistä itselläänkin pulaa, eikä kynnysrahoja saa periä.
Numeroiden lisäksi kyse on ihmisistä. Töihin tulleet tarvitsevat perehdytystä ja kielikoulutusta, mutta myös asunnon, henkilötunnuksen, bussikortin ja kavereita, perhettäkin. Suomeen ei muuta henkilötyövuosia, vaan ihmisiä iloineen ja suruineen.
Halusimme tässä KT-lehden numerossa jakaa kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista. Moni työnantaja on kansainvälisissä rekrytoinneissa aivan alussa, osalla kokemusta on enemmän. Oppirahansa jo maksaneilta kannattaa ottaa oppia.
27.10.2023
Yhteystiedot
