Eläkeuudistus nytkähti eteenpäin

Hallitusohjelmassa luvattu eläkeuudistus nytkähti eteenpäin, kun KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen ja muut keskusjärjestöjen työmarkkinajohtajat vierailivat syyskuun lopulla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa salamavalojen räiskeessä.

Pääministeri Petteri Orpo pyysi työmarkkinakeskusjärjestöjä valmistelemaan eläkeuudistuksesta ehdotuksen hallitukselle. Tavoitteeksi on asetettu vahvistaa julkista taloutta noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä vastaa noin miljardia euroa.

Eläkejärjestelmän kulut ovat kasvaneet muun muassa alhaisen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen vuoksi. Uudistuksilla pyritään takaamaan riittävät eläkkeet myös tuleville sukupolville.

Edellinenkin vuoden 2017 eläkeuudistus valmisteltiin kolmikantaisesti. Sen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin: työurat ovat pidentyneet, ja julkinen talous on vahvistunut.

Järjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta

KT, EK, SAK, Akava ja STTK ovat aloittamassa keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Tavoitteena on laatia yhteinen ehdotus valtiovalalle uudistuksen toteuttamisesta tammikuun 2025 loppuun mennessä.

Uudistusta valmistellaan järjestöjen keskinäisessä eläkeneuvotteluryhmässä. Sen tehtävänä on selvittää konkreettiset keinot, joilla hallituksen tavoitteisiin voidaan päästä. Neuvotteluja käydään pitkän aikavälin muutoksista eläkejärjestelmään. Muutokset eivät vaikuta eläkkeisiin lyhyellä aikavälillä.

Neuvotteluryhmä kuulee asiantuntijoita ainakin Eläketurvakeskuksesta, valtionvarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työeläkealalta.  Neuvotteluryhmän työtä seuraa ja ohjaa järjestöjen toimitusjohtajista ja puheenjohtajista koostuva ryhmä.

Myös jatkuvalle oppimiselle työryhmä

Hallitus asetti syyskuun lopulla uuden työryhmän pohtimaan myös jatkuvaa oppimista. Työryhmän tavoitteena on kehittää työuran aikana tapahtuvaa oppimista, kun aikuiskoulutustuki hallitusohjelman mukaan päättyy 1.8.2024.

KT on vastustanut aikuiskoulutustuen lakkauttamista, koska tuki on kunta- ja hyvinvointialoille tärkeä. Sitä käyttävät esimerkiksi lähihoitajat, jotka kouluttautuvat sairaanhoitajiksi ja opettajat, jotka kouluttautuvat erityisopettajiksi.

– Kunta- ja hyvinvointialan työvoimapula pahenisi entisestään, jos tällaiset koulutuspolut eivät enää jatkossa olisi mahdollisia, työryhmän jäsen, KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman arvioi.

KT on esittänyt, että aikuiskoulutustuen tilalle valmistellaan uusi tukimuoto, joka huomioi kunta- ja hyvinvointialan henkilöstötarpeen. Näyttää siltä, että viesti on hallituksessa myös kuultu, koska uusi jatkuvan oppimisen työryhmä perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön alle.

Jatkuvan oppimisen työryhmän tehtävänä on miettiä keinoja erityisesti siihen, miten parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamista. Työryhmälle on  annettu aikaa 31.3.2024 saakka, eli seuraavaan kehysriiheen asti. 

Työrauharyhmä sai työnsä päätökseen

Työ- ja elinkeinoministeriön työrauhatyöryhmä puolestaan sai työnsä päätökseen lokakuussa. Ryhmä esitti hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti, että poliittisten työtaistelujen pituutta rajoitetaan yhteen vuorokauteen. Muut poliittiset työtaistelut saisivat kestää jopa kaksi viikkoa, mikä avaa mahdollisuuden työtaisteluihin, jotka eivät täytä työnseisauksen kriteereitä, mutta voivat aiheuttaa työnantajan toiminnalle huomattavaa vahinkoa. Tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin kohteeksi. Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan.

Myös yksittäinen työntekijä voi esityksen mukaan joutua maksamaan 200 euron hyvitysmaksun, jos hän jatkaa laittomaksi tietämäänsä lakkoa. Jotta maksuvelvollisuus syntyy, työntekijän pitää tietää, että tuomioistuin on katsonut toimet laittomiksi.

Työryhmän jäsen, KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski muistuttaa, että esitetyt muutokset eivät millään tavoin rajoita työntekijöiden nykyistä oikeutta osallistua laillisiin työtaisteluihin omien työsuhteen ehtojensa puolesta.

– Työnantaja, johon poliittinen työtaistelu tai tukityötaistelu kohdistuu, ei voi mitenkään vaikuttaa työntekijöiden tavoittelemiin asioihin, Kiiski toteaa.