Vihdoinkin vauhtia kansainväliseen rekrytointiin

Kunnat ja hyvinvointialueet tarvitsevat ulkomaisia osaajia saadakseen riittävästi työvoimaa, etenkin sosiaali- ja terveysalalle. Isossa mittakaavassa kansainvälisiä rekrytointeja silti vasta käynnistellään. Miksi näin, vaikka työvoiman tarve ja tarpeen kasvu on tiedetty pitkään?

– Erityisesti hyvinvointialueilla asia on vasta aluillaan. Sen ymmärtää, koska hyvinvointialueet vasta perustettiin, sanoo KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen.

Nyt kansainvälistä rekrytointia yritetään säätää isommille kierroksille. Valtionhallinnossa on meneillään monia rekrytointia vauhdittavia hankkeita.

Nykyistä edeltävän, Sanna Marinin hallituksen aikaan asetettiin työryhmä sotepalveluiden henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi.

Yksi työryhmän lukuisista ehdotuksista on helpottaa maahan muuttavien sairaanhoitajien pätevöitymistä Suomen standardien mukaisiksi sairaanhoitajiksi.

– Nykyisin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien pitää ensin työskennellä hoiva-avustajana, sitten pätevöityä oppisopimuksella lähihoitajaksi ja, jos sen jälkeen vielä riittää puhtia, suorittaa sairaanhoitajatutkinto kokonaisuudessaan. Polku on luvattoman pitkä, Sivonen sanoo.

”Haluamme maahamme pysyviä asukkaita ja työntekijöitä.”

Uudistuksessa kolmansista maista tuleville sairaanhoitajille rakennettaisiin alan ammattikorkeakouluihin pysyvä polku, jossa he voisivat vuodessa tai parissa täydentää tutkintoaan ja kouluttautua Suomen järjestelmän tunnustamiksi sairaanhoitajiksi.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville sairaanhoitajille on suunnitteilla myös rajoitettu oikeus toimia sairaanhoitajana. Silloin heille voisi työpaikoilla antaa osan sairaanhoitajien työtehtävistä.

Työryhmä aikoo myös lisätä suomen kielen koulutuksen tarjontaa ja kielitutkintojen saatavuutta. Kielitaidon vaatimuksiakin halutaan uudistaa.

– Nykyisin käytettävä YKI 3 eli keskitason Yleinen kielitutkinto on huono mittari. Se testaa yleiskielen hallintaa mutta ei ammattisanastoa. Kielitaidon vaatimukset pitäisi mitoittaa sen mukaan, minkälaista sanastoa ja kielitaitoa eri ammattitehtävissä oikeasti tarvitaan.

Sivonen nostaa esiin kysymyksen, miksi suomen taitoa pitää ehdottomasti vaatia kaikissa ammateissa.

– Yksityisellä sektorilla on myös englanninkielisiä päiväkoteja, ja ne ovat suosittuja. Yksityiset päiväkodit ovat esimerkiksi hakeneet Espanjasta henkilöstöä, jolla on ”erinomainen englannin taito”. Miksei siis julkisellekin puolelle voisi päiväkoteihin ja esiopetukseen perustaa vastaavia ryhmiä, joissa työntekijät puhuvat lapsille sujuvasti jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia?

Hallitus tukee rekrytoinneissa

Nykyisen, Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa mainitaan yksiselitteisesti, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulan helpottamiseksi käytetään kansainvälistä rekrytointia ja hyvinvointialueita tuetaan rekrytoinneissa. Edellisen hallituksen nimittämän virkamiestyöryhmän henki siis jatkuu.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellaan neuvotteluja, joilla pyritään luomaan kahdenvälisiä sopimuksia Intian, Vietnamin ja Filippiinien kanssa niin, että näistä maista tulisi Suomeen myös sote-alan henkilöstöä.

Toisaalta Orpon hallitus valmistelee hallitusohjelmansa perusteella lainsäädäntöä, jonka mukaan työperäisen oleskeluluvan saamiseksi pitää ansaita 1600 euroa kuukaudessa. Oleskeluluvan voisi myös menettää, jos työttömäksi jäätyään ei saa uutta työpaikkaa kolmessa kuukaudessa.

Koulutusta jo lähtömaassa

KT haluaa edistää kansainvälistä rekrytointia ja on ajanut asiaa Suomen hallitusten suuntaan. Mitä valtion pitäisi nykyisten toimiensa lisäksi tehdä rekrytointien helpottamiseksi?

– Korostaa kotouttamista, jotta työjakso ei jää vain parin vuoden mittaiseksi. Haluamme maahamme pysyviä asukkaita ja työntekijöitä. Mukana tulevat puolisot pitäisi myös työllistää kieli- ja täydennyskoulutuksilla, Sivonen sanoo.

Oppia voisi ottaa Saksan Triple win -mallista. Siinä maahan tulevalle hoitohenkilökunnalle järjestetään valtioiden välisten sopimusten turvin jo lähtömaassa koulutusta saksan kielestä sekä täydennyskoulutusta niin, että he voivat päivittää tutkintonsa Saksan standardeja vastaaviksi.

Sivonen kaipaa myös rekisteriä luotettavista toimijoista ja yrityksistä. Silloin hyvinvointialueet ja kunnat voisivat kilpailutuksissa varmistua, että heille ei tule työntekijöitä, joita riistetään rekrytointiprosessin yhteydessä.

– Tasa-arvo toimii suomalaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa hyvin, mutta Suomeen tulee työntekijöitä myös alihankkijayritysten kautta. Niissä voi esiintyä kaikenlaista hyväksikäyttöä. Työntekijät voivat esimerkiksi joutua maksamaan paikalliselle rekrytoijalle ylisuuria palkkioita kielikoulutuksesta tai ylipäätään pääsystä Suomeen.

Neuvoja saa monesta suunnasta

Kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajille tarjotaan apua kansainväliseen rekrytointiin monesta suunnasta.

Kansainvälisen rekrytoinnin työnantajaneuvonta Work in Finland antaa suoria neuvoja tai kertoo, mistä vaikeampaan kysymykseen saisi vastauksen.

Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikössä hankintalakiin perehtynyt juristi opastaa myös kansainvälisen työvoiman hankintajuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Keväällä TEM, STM ja Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti HEUNI julkaisivat vastuullisen rekrytoinnin suositukset. Niistä löytyy muun muassa WHO:n listaus maista, joista rekrytointia tulisi välttää, koska maissa on suuri pula sote-alan henkilöstöstä.

KT auttaa jäseniään kaikissa työ- ja virkasopimusten juridisissa kysymyksissä. KT:n ja hyvinvointialueiden kansainvälisen rekrytoinnin verkostossa välitetään tietoa valtion hankkeiden tilanteesta ja olemassa olevista tukitoimista. Henkilöstöjohdon verkostossa valmennetaan muun muassa työyhteisöjen monimuotoisuuteen.