"Emme ole kokeneet, että olisimme jääneet jostakin paitsi ilman kuntakokeilua"

Etelä-Karjalassa on tehty laajaa yhteistyötä työllisyyden hoidossa jo pitkään. Se oli muutosjohtaja Johanna Ilmonin mukaan yksi syy siihen, miksi maakunta jäi kuntakokeilun ulkopuolelle.

– Emme ole kokeneet, että olisimme jääneet jostakin paitsi ilman kuntakokeilua.

Etelä-Karjalassa on ollut jo vuosia yhteinen työllisyysjohtoryhmä, jossa on mukana alueen kuntien lisäksi esimerkiksi ELY-keskuksen, yrittäjien ja oppilaitosten edustajat. Myös vuosittain päivittyvä yhteinen työllisyysohjelma löytyy.

Sopimuksellistakin yhteistyötä on tehty. Esimerkiksi sopimus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta on tehty laajempana kuin lainsäädäntö edellyttää. Lisäksi Etelä-Karjalan maahanmuuttopalvelut aloitti toimintansa vuoden alussa.

Vastuukuntamalli valittu

TE 2024 -uudistuksen valmistelu aloitettiin loppuvuonna 2021. Alusta asti mukana oli laaja toimijajoukko, kuten maakunnallinen valmisteluryhmä ja eri alojen toimijoista kootut kolme sisältöryhmää. Valmistelua ohjaa kuntajohtajien työvaliokunta, jossa ovat vakituisina jäseninä maakuntajohtaja ja ELY-keskuksen ylijohtaja.

Uudistuksen toteutukseen on valittu vastuukuntamalli, jossa alueellisesta yhteistyöstä vastaa Lappeenranta. Muut alueen kunnat ovat Imatra, Ruokolahti, Taipalsaari, Lemi, Parikkala, Savitaipale, Luumäki ja Rautjärvi. Kaikki kunnat ovat sitoutuneet valtuustonsa päätöksellä Etelä-Karjalan työllisyysalueen valmisteluun.

Työttömyysaste Etelä-Karjalassa oli kesäkuussa noin 11 prosenttia. Työttömyysasteet vaihtelevat kunnittain.

Palvelujen tulisi löytyä helposti

Yksityiskohtaisesti ei vielä tiedetä, miten alueen työllisyyspalvelut tulevaisuudessa tuotetaan

– Emme vielä tiedä henkilöstön tarkkaa määrää tai paljonko rahaa saamme käyttöömme. Sen verran voin sanoa, että tuleva työvoimaviranomainen tuottaa itse pääosin lakisääteiset työvoima- ja yrityspalvelut. Onhan meillä jo toimivat rakenteet sitä varten. 

Työvoimaviranomaisen vakituiset toimipisteet sijaitsevat nykyisen suunnitelman mukaan vastedeskin Imatralla ja Lappeenrannassa. Muualla hyödynnetään esimerkiksi kuntien tiloja sekä kuntien jo olemassa olevia etäpisteitä.

Tavoitteena on, että asiakas löytäisi tarvitsemansa palvelun entistä helpommin.

– Asiakas voisi hyötyä muustakin kuin työvoimaviranomaisen palvelusta. Myös työntekijät voisivat entistä paremmin tuntea koko palvelukirjon. Asiakkaalle muutos saisi näkyä vain positiivisina asioina. Toisaalta muuttuviin palvelutarpeisiin, vaikkapa maahanmuuttajien isoon joukkoon, pitää olla valmius reagoida nopeasti kuten nykyisinkin.

Osaamisen johtaminen tärkeää

Uudistuksen valmistelussa on kunnat mukaan lukien mukana noin 20 eri organisaatiota. Se tarkoittaa useaa erilaista organisaatiokulttuuria ja tapaa tehdä työtä sekä toimijoiden omia tarpeita ja tavoitteita.

– Ihan käytännössä esimerkiksi yksittäisten termien merkitys voi olla eri toimijoilla aivan eri. Samoin vaikka tunnemme toisemme, toisen työtä ei välttämättä tunnetta. Oma sekä toisen rooli osana toimintaympäristöä ei ole välttämättä selkeä. Tämä tuo päällekkäisyyksiä. Toisen työtä ja palveluja ei osata hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Johanna Ilmoni pitää vuorovaikutuksen ja osaamisen johtamista erityisen tärkeinä.

– Se on myös vaikeata. Kun johdat yhtä yksikköä, niin tietysti tunnet kaikki sen työntekijät, mutta tässä tilanteessa en voi tuntea kaikkia ja tietää heidän vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita. Viestintä onkin aivan olennaisessa asemassa.

Tavoitteena on, että kun kaikki eivät voi olla kaikessa mukana koko ajan, mukana olijat valuttaisivat omiin organisaatioihinsa tietoa. 

Ilmonin omassa tehtäväkuvassa painottuu koko toimintaympäristön muutos ja tulevan ekosysteemin rakentaminen, ei pelkästään lakisääteisten palvelujen toimintakuntoon saattaminen.

– Kaikki ei tule muuttumaan 1. tammikuuta 2025. Kehittämiskohteita on toki jo nyt tunnistettu ja uusien toimintatapojen rakentaminen aloitettu. Myös erilaisia kokeiluja on suunnitteilla jo tälle ja ensi vuodelle.

Henkilöstöhallinto tulossa mukaan

Lappeenrannan henkilöstöjohtajan Päivi Savilampi-Oikkosen mukaan henkilöstöhallinto alkaa vähitellen tulla mukaan työllisyyspalvelujen muutosjärjestelyihin. Toistaiseksi ollaan vielä alkuvaiheessa.

Kaupungille on siirtymässä toistasataa työntekijää. Lainsäädäntö edellyttää, että myös tulevien työllisyysalueiden kunnissa käydään tänä syksynä muutoksen johdosta yhteistoimintaneuvottelut. 

– Ensisijaisesti on valtion tehtävä hoitaa yt-neuvottelut, mutta todella paljon on myös sellaista, mikä koskee meitä ja on meidän ratkaistava.

Lappeenrannassa yt-neuvottelut päätettiin jakaa kolmeen osaan, joista ensimmäiset neuvottelut on saatettu päätökseen. Keskeisenä asiana niissä oli, että Lappeenrannasta on tulossa tulevan työllisyysalueen keskuskaupunki.

Toinen yt-neuvottelukierros käydään, kun on tiedossa, keitä työntekijöitä on tosiasiallisesti siirtymässä. Silloin voidaan neuvotella tarkemmin esimerkiksi palvelussuhteen ehdoista.

Kolmas yt-neuvottelukierros on viimeistelykierros, joka käydään syksyllä 2024.

– Neuvottelukokonaisuuden aikana henkilöstöllä on mahdollisuus nostaa esille kaikki asiat, jotka heitä askarruttavat, Savilampi-Oikkonen korostaa.

Voimainponnistus henkilöstöhallinnolle

Päivi Savilampi-Oikkosen mukaan uudistuksen läpiviennissä on eräitä perustavanlaatuisia asioita, joiden on mentävä oikein alusta asti. Palkanmaksu on yksi sellainen. Tietohallinnon järjestelmäintegraatio toinen.

– Valtiollahan palkanlaskenta on yhtiöitetty. Ei ole vielä tiedossa, tuleeko meille siirtymään myös tukihenkilöstöä vai vaan substanssihenkilöstö. Meidän tulee ottaa määräaikaisesti haltuun myös valtion virkaehtosopimus.

Savilampi-Oikkonen ei osaa vastata, olisiko siirtymä kaupungille helpompi, jos Lappeenranta olisi ollut yksi kuntakokeilualueista.

– Olisihan se ollut eduksi, jos olisimme jo valmiiksi tunteneet toisiamme ja asiasisältöjä. Kuitenkin kaupunki on perinteisesti ollut iso palkkatukityöllistäjä ja yhteistyö TE-hallinnon kanssa on ollut arkipäivää. Varsinaisen substanssin osalta minutkin on vähän yllättänyt se, kuinka ankaran lakisääteisiä työvoimapalvelut ovat. On tämä henkilöstöhallinnollekin voimainponnistus, mutta samalla myös todella mielenkiintoista!