Työelämään monia uudistuksia

Uuden hallitusohjelman toimeenpano käynnistyi heinäkuussa. Hallitus suunnittelee useita työelämään ja sosiaaliturvaan liittyviä uudistuksia. Niiden tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja hillitä julkisten menojen kasvua. Työelämää koskevia uudistuksia valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa ovat mukana hallituksen, työnantajien ja palkansaajien edustajat. KT edustaa niissä kunta- ja hyvinvointialan työnantajia.

Yksi ensimmäisistä heinäkuussa aloittaneista työryhmistä on työ- ja elinkeinoministeriön työrauharyhmä, joka käsittelee työtaisteluja koskevaa lainsäädäntöä. Heinäkuussa työnsä aloitti myös paikallista sopimista käsittelevä työryhmä.

Hallitus haluaa laajentaa paikallisen sopimisen myös pieniin, järjestäytymättömiin yrityksiin, jotka ovat yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Kunta- ja hyvinvointialalla paikallinen sopiminen on jo laajasti käytössä.

Kolmas tärkeä ryhmä on sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka käsittelee työttömyysturvan uudistuksia. Kokonaisuuteen liittyvät esimerkiksi myös asumis- ja toimeentulotukien uudistukset. 

”Sovittelijalta ei saa viedä työkaluja pakista”

Hallitus tavoittelee muutoksia myös työriitojen sovit­teluun. Hallitusohjelman mukaan valtakunnan­sovittelija tai sovittelulautakunta eivät saisi ylittää sovintoehdotuksissaan niin sanottua yleistä linjaa, eli yksityisten vientialojen määrittämää palkankorotustasoa. Tätä ehdotusta KT ei sellaisenaan hyväksy.

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen muistuttaa, että kunta- ja hyvinvointialan työriidat olivat viime kierroksella historiallisen vaikeat ja ratkesivat vasta usean sovittelukierroksen jälkeen.

– Valtakunnansovittelijalta ja sovittelulautakunnalta ei saa viedä työkaluja pakista. Ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten täytyy löytää yhteinen näkemys suomalaisesta työmarkkinamallista, hän sanoo.

Myönteistä on, että hallitus lupaa ohjelmassaan valmistella lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyö potilaiden ja kotihoidon asiakkaiden henkeä tai terveyttä uhkaavissa työtaisteluissa.

– Kansalaisten henki ja terveys tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Suojelutyötä koskevien kirjausten valmistelu tulee aloittaa välittömästi.

Työttömyys- ja sosiaaliturvaa uudistetaan

Työttömyysturvaa käsittelevä työryhmä aloitti työnsä elokuussa. Syksyn aikana käsittelyyn tulevat työttömyysturvan työssäoloehdon pidennys, lomakorvauksen jaksotuksen palautus, omavastuuajan pidentäminen, lapsikorotusten ja sovitellun suojaosan poisto sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

Uudistuksista etenkin lapsikorotusten ja sovitellun työttömyysturvan 300 euron suojaosan poisto ovat edunsaajien kannalta vaikeita kysymyksiä.

– KT kannattaa työttömyysturvaan suunniteltuja muutoksia. Muutokset poistavat kannustinloukkuja ja kannustavat ottamaan vastaan kokoaikaista työtä, sanoo työryhmän jäsen, neuvottelujohtaja Anna Kukka.

Osa muutoksista vaikuttaa kuntatalouteen

Toisaalta kun työttömyysturva pienenee, painetta voi tulla muihin tulonsiirtoihin, kuten toimeentulotukeen ja asumistukiin. Kokonaisuuteen liittyvät myös muut hallituksen linjaukset, kuten toimeentulotuen, asumisen tukien ja opintotuen uudistukset.

Ansiosidonnaisen päivärahan perusosa siirtyy jatkossa kuntien rahoitusvastuulle. Tuen porrastaminen vähentää kuntien etuuskuluja, mutta muut työttömyysturvan muutokset lisäävät niitä.

– Paljon on kiinni myös siitä, miten TE 2024 -uudistuksessa onnistutaan ja miten sen rahoitusmallia kehitetään, Anna Kukka sanoo.

Työttömyysturvaan liittyvä budjettilaki on tarkoitus tuoda eduskuntaan jo syyskauden aikana. Osa työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista astuisi voimaan ensi vuoden alusta ja osa syyskuussa 2024.

KT kannattaa tukien yhtenäistämistä

Hallitus aikoo yhdistää perusturvaetuudet yhdeksi yleistueksi. Perusturvaetuuksia ovat esimerkiksi työmarkkinatuki, kuntoutusraha ja sairauspäiväraha.

KT kannattaa sosiaaliturvakomitean jo viime hallituskaudella tekemää esitystä, vaikka asia vaatiikin vielä selvittämistä. Kaikkiin yhdistettäviin tukiin liittyy omaa, mutkikasta lainsäädäntöään.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus on tarttunut sosiaaliturvakomitean ehdotukseen yleistuesta. Valmistelua tulee jatkaa kolmikantaisesti, Anna Kukka sanoo.

Hallitus rajaa lakkoilua

Yksi hallitusohjelman työnantajille tärkeistä linjauksista liittyy työtaisteluja koskevaan lainsäädäntöön.

Hallitus aikoo ohjelmansa mukaan rajata muun muassa poliittisten lakkojen kestoa ja korottaa laittomista lakoista tuomittavia sakkoja. Lisäksi tukityötaistelut tuodaan ilmoitusvelvollisuuden ja suhteellisuusarvioinnin piiriin. Myös työntekijälle voitaisiin tuomita 200 euron sakko, jos hän osallistuu laittomaksi todettuun lakkoon.

Neuvottelujohtaja Anne Kiiski edustaa KT:tä työrauhakysymyksiä käsittelevässä työryhmässä. Hänen mukaansa muutokset työriitoja koskevaan lakiin on tärkeää saada voimaan.

– Ei ole kohtuullista, että esimerkiksi laajoja poliittisia lakkoja voidaan toteuttaa ilman rajoituksia tai tukityötaisteluja käydä suhteettoman laajasti.

Lakko-oikeus on jatkossakin

Anne Kiiski painottaa, ettei lakimuutoksilla estetä lakko-oikeutta. Rajaukset koskevat erityistilanteita: poliittisia lakkoja, laittomia lakkoja ja laajoja tukilakkoja, joista aiheutuu suhteetonta haittaa muille kuin työriidan osapuolille.

– Esimerkiksi tukilakkoihin olisi edelleen oikeus, kunhan ne eivät ole kohtuuttoman laajoja eikä niillä aiheuteta suhteetonta haittaa sivullisille. Onko joku sitä mieltä, että kohtuuton ja suhteeton tukityötaistelu tulisi hyväksyä?

Myös laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja on Kiisken mielestä tarpeen korottaa. Nykyisin niistä tuomittavat sakot jäävät pieniksi, usein muutamaan tuhanteen euroon. Hallitusohjelmassa linjataan, että sakon tulisi olla 10 000–150 000 euroa.

– Oikeuskäytännössä on huomattu, etteivät näin pienet sakot riitä ehkäisemään laittomia lakkoja.

Useat palkansaajajärjestöt ovat kertoneet, että ne valmistelevat syksyllä toimia hallituksen työtaisteluja koskevien lakimuutosten vastustamiseksi. Toimien sisällöstä ei ole tietoa, mutta Kiiski neuvoo työnantajia seuraamaan tilannetta. Tarvittaessa on hyvä olla yhteydessä KT:hen. 

KT puolustaa aikuiskoulutustukea

KT ei hyväksy hallituksen aikeita lakkauttaa aikuiskoulutustuki kokonaan. Aikuiskoulutustuki on työ- tai virkasuhteessa oleville ansiosidonnainen tuki, jonka turvin he voivat kouluttautua uuteen ammattiin tai päivittää osaamistaan. Tuen rahoittavat työnantajat ja työntekijät Työllisyysrahaston varoista.

Aikuiskoulutustuki on tärkeä erityisesti kunta- ja hyvinvointialalla, joka kärsii pahasta henkilöstöpulasta. Sitä käyttävät esimerkiksi lähihoitajat, jotka haluavat kouluttautua sairaanhoitajaksi, tai luokanopettajat, jotka kouluttautuvat erityisopettajiksi.

– Tätä reittiä ei saa missään tapauksessa tukkia. Haluamme löytää tuen lakkauttamiselle vaihtoehdon, jolla aikuiskoulutustuki säilyy ja sen perustavoitteet turvataan, sanoo toimitusjohtaja Markku Jalonen.