Näin saat oppisopimuskoulutuksella täsmäkoulutetun työntekijän

Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Kunnissa ja hyvinvointialueilla käytetään oppisopimusta tutkinnon saavuttamiseksi esimerkiksi puhtaus- ja ateriapalvelujen sekä hoitoalan tehtäviin.

Oppisopimuskoulutuksella voi saavuttaa uuden ammattitutkinnon tai syventää aikaisempaa ammatillista osaamista. Työntekijä voi esimerkiksi kouluttautua uuteen työtehtävään tilanteessa, jossa hän ei kykene työskentelemään aiemmissa tehtävissä. Vastavuoroisesti työnantaja voi saada koulutetun työntekijän, joka tuntee jo työyhteisönsä ja työtehtävänsä.

Mikä oppisopimus on?

Oppisopimus voidaan tehdä 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan välisenä kirjallisena sopimuksena. Se voidaan tehdä joko määräaikaisena työsopimuksena tai määräaikaisena sopimuksena virkasuhteessa tai virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työskentelevän opiskelijan kanssa.

Oppisopimus on työnantajan, työntekijän tai viranhaltijan ja koulutuksen järjestäjän välinen sopimus koulutuksesta, joka järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Koulutusta täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla opiskelulla.  

Oppisopimus on määräaikainen sopimus. Usein työnantaja ja työntekijä solmivat oppisopimuksesta erillisen työsopimuksen. Työntekijä tai viranhaltija sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena korvausta vastaan saavuttaakseen ammattitaidon tietyssä ammatissa tai ammatin osa-alueella.

Oppisopimukseen sovellettava lainsäädäntö

Oppisopimukseen sovelletaan työsuhteessa tai virkasuhteessa sovellettavaa lainsäädäntöä siltä osin kuin ammatillisesta koulutuksesta annetussa erityislaissa ei ole toisin säädetty.

Palvelussuhteeseen sovelletaan muun muassa työaika-, vuosiloma- ja työturvallisuuslakia sekä lakia nuorista työntekijöistä. Lisäksi palvelussuhteen ehdot määräytyvät työtehtävään sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.  Poikkeuksellisesti työsopimukseen perustuvaan oppisopimukseen ei sovelleta kaikkia työsopimuslain säännöksiä. Lainsäädännössä on erikseen lueteltu ne työsopimuslain säännökset, joita ei sovelleta oppisopimukseen. Tällaisia ovat muun muassa määräykset määräaikaisuudesta ja sen perusteesta (työsopimuksen muoto ja kesto), työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle ja työsopimuksen irtisanomisperusteet (laki ammatillisesta koulutuksesta 77 §).  

Oppisopimuksen ehdot

Oppisopimuksesta on käytävä ilmi ainakin määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaika, sovellettava työaika, koeaika, palkkauksen perusteet ja työ- tai virkasuhteen ehdot.  Lisäksi oppisopimuksesta tulee ilmetä opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaan liittyviä asioita kuten suoritettava tutkinto tai muu ammatillinen koulutus ja opiskelijan vastuullinen ohjaaja työpaikalla. Koulutuksessa olevan opiskelijan viikoittaisen työajan pitää olla keskimäärin vähintään 25 tuntia, jotta oppisopimuskoulutuksen ehdot täyttyvät.   

Koeaikaehdon käyttäminen

Oppisopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta työsopimuslain koeaikasäännöksen mukaisesti.  Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika voi olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta. Koeajasta voidaan sopia yleensä vain kerran työnteon alkaessa. Uutta koeaikaehtoa ei voida yleensä käyttää saman työnantajan palveluksessa, mikäli työntekijän kanssa solmitaan uusi työsopimus.

Koeaikaehdon uusiminen voi kuitenkin olla perusteltua eräissä poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi työntekijän siirtyessä työskentelemään uudella työsopimuksella aiemmista työtehtävistä olennaisesti poikkeaviin työtehtäviin.  

Usein oppisopimusopiskelija voi olla jo ennen oppisopimuksen solmimista työnantajan palveluksessa tai tarkoituksena voi olla, että työskentely jatkuu työnantajan palveluksessa oppisopimuksen päätyttyä. Näissä tilanteissa työnantajan tulee arvioida, voidaanko uudesta koeaikaehdosta pätevästi sopia.

Oppisopimuksen päättäminen

Oppisopimus päättyy määräaikaiseksi sovitun oppisopimusajan päättyessä tai tutkinnon saavuttamiseen. Oppisopimus voidaan myös purkaa tai irtisanoa. Oppisopimus ei määräaikaisena työsopimuksena ole irtisanottavissa, ellei sopimuksessa ole nimenomaisesti sovittua irtisanomisehtoa.

Mikäli työnantajalla on oikeus irtisanoa sopimus työsopimuslaissa säädetyllä irtisanomisperusteella, tarvitaan tähän poikkeuksellisesti myös koulutuksen järjestäjän lupa.

Oppisopimus voidaan aina purkaa osapuolten yhteisellä päätöksellä. Työsopimukseen perustuva oppisopimus voidaan lisäksi purkaa työsopimuslain säännöksiä noudattaen koeaikana, purkuperusteella tai purkautuneena pitämisen perusteella.

Työnantajan kannalta selkeintä voi olla sitoa määräaikaisen työsopimuksen kesto oppisopimuskoulutukseen ja sen kestoon. Tällöin ei jouduta arvioimaan taustalla olevan työsuhteen päättämisperustetta, mikäli oppisopimus päättyy ennen sovittua päättymispäivää.

Tehtäväkohtainen palkka ja työnantajan palkkatuki

Myös oppisopimuksen aikaisesta työskentelystä maksetaan tehtävän vaativuuden mukainen tehtäväkohtainen palkka. Se arvioidaan työnantajan palkkausjärjestelmän ja tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen perusteella.

Työnantajalle voidaan työ- ja elinkeinotoimiston päätöksellä maksaa palkkatukea oppisopimuskoulutuksen keston ajalta. Palkkatukea koskevaan lakiin tuli muutoksia heinäkuun alussa.

Muutosten myötä palkkatukea voidaan myöntää oppisopimuskoulutuksen ajalle myös muun kuin työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.

Oppisopimuskoulutusta käytetään kunnissa

KT selvitti syksyllä 2022 kuntien ja kuntayhtymien käyttämiä jatkuvan oppimisen muotoja. Kyselyyn vastanneista työnantajista 80 prosenttia ilmoitti käyttävänsä oppisopimuskoulutusta tai muita räätälöityjä opintokokonaisuuksia henkilöstön osaamisen parantamisessa. Vuonna 2021 toteutuneiden oppisopimuskoulutusten yleisimmät koulutusalat olivat kasvatus-, hallinto-, talous- ja oikeusala sekä sosiaali- ja terveysala. Kyselyyn vastasi 71 kuntaorganisaatiota. Jatkuvan oppimisen kyselyn tuloksia on luettavissa KT:n tiedustelujen sivulla.