"Osaamistamme on parannettava"

Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi painottaa julkisen talouden tilanteen parantamista kokonaisuutena hallituskauden aikana kuudella miljardilla. Painopiste on erityisesti valtion velkaantumisen vähentämisessä.

Valtiovarainministeriö julkaisi ennen vaaleja virkamiespuheenvuoron, jossa tätä mittaluokkaa olevan sopeutuksen arvioitiin auttavan pysäyttämään velkasuhteen kasvun. Se turvaisi, etteivät nykyiset sukupolvet heikentäisi tulevien sukupolvien liikkumavaraa. Tästä huolimatta ensimmäisen budjettiesityksen perusteella valtio velkaantuisi hallituskauden ajan noin 10 miljardia vuodessa.

Velkasuhteen kasvun pysäyttämistä auttaisi, jos talouskasvun edellytyksiä parannettaisiin. Suomea vaivaa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen. Työvoiman määrä pienenee ja yhä harvemman työssäkäyvän on maksettava ikääntyvän väestön hoito- ja hoivakulut.

Väestönkehitys riippuu voimakkaasti syntyvyydestä ja maahanmuutosta. Hallitusohjelma tekeekin merkittäviä linjauksia maahanmuutosta. Työperäisen maahanmuuton suuri tarve on yleisesti tiedossa, mutta hallitusohjelma pyrkii vähentämään maahanmuuttoa, josta ei ole nähtävissä suoria ja nopeita taloudellisia hyötyjä. Huoltosuhteen parantaminen ja työvoiman määrän kasvattaminen edellyttää onnistunutta työperäistä maahanmuuttoa.

”Koulutustason ja osaamistason nostaminen vaativat määrätietoisia toimia.”

Syntyvyyden suunta on ollut synkkä länsimaissa, ja Suomen syntyvyys on romahtanut historiallisen alas. Syntyvyyden kasvattaminen olisi niin maan kuin kansalaistenkin kannalta toivottava asia, sillä Suomessa toteutunut lapsiluku jää perheen toivomasta lapsiluvusta jälkeen. Syntyvyyteen vaikuttaminen on vaikea ja moniulotteinen kysymys. Asiasta on pistemäisiä huomioita hallitusohjelmassa, mutta syntyvyys ei vaikuta olevan kokonaisvaltainen hallitusohjelman painopiste. Verotukseen tuodaan lapsivähennys ja lapsilisiä korotetaan, mutta esimerkiksi hedelmöityshoidoista poisleikattua Kela-korvausta ei olla tuomassa takaisin.

Kansalaisten osaamistason nosto parantaisi tuottavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Suomalaisten korkeakoulutusaste junnaa paikallaan, vaikka muut maat kasvattavat väestönsä koulutustasoa. Suomessa nuoret jonottavat vuosikausia korkeakoulupaikkoja, työvoimapulasta kärsitään monessa korkeakoulutusta edellyttävässä tehtävässä ja koulutus näyttää olevan yhteydessä niin korkeampaan elinikään, tulotasoon, perheenmuodostamiseen kuin hyvinvointiin laajemminkin. Koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ja kohdentaminen työvoimapula-aloille mainitaan hallitusohjelmassa useasti, mutta varsinaisia talousvarauksia asialle ei liitteistä juuri löydy.

Koulutuksen ja osaamisen parantaminen oli aikanaan osa Suomen nousun menestystarinaa ja suuntaa olisi taas käännettävä. Suomessa merkittävä osuus pojista päättää peruskoulun heikoilla perustaidoilla. Nuorten miesten heikko kiinnittyminen kouluun, opintoihin ja myöhemmin työhön näyttää eväävän heiltä mahdollisuuden myös perhe-elämään.

Osaamisen parantaminen ja koulutustason nosto vaativat määrätietoisia toimia, joiden tulokset näkyvät toivottavasti jo tämän hallituskauden aikana. Pitkällä aikavälillä niiden merkitys on suuri niin talouskasvun, tuottavuuden, väestökehityksen kuin laajemminkin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.