Kainuun ihme

Kainuu tunnetaan työttömistään. Alueen työttömyysaste oli vuonna 2002 peräti 22 prosenttia samaan aikaan, kun koko maassa työttömiä oli 12 prosenttia.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Kainuu sai laskettua tämän vuoden toukokuussa työttömyysprosenttinsa alle valtakunnan keskiarvon, 8,1 prosenttiin. 

– En muista, että työttömyys olisi ollut koskaan Kainuussa näin matalalla, Paltamon kehitysjohtaja Salla Korhonen iloitsee.

Toukokuun jälkeenkin alueen työllisyys on pysynyt hyvänä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys vähenee, ja työttömyysjaksot ovat Kainuussa melkein lyhimpiä Suomessa. Samalla kuntien maksamat työmarkkinatuen maksuosuudet, eli kuntien niin sanotut sakkomaksut, ovat laskeneet miljoona euroa vuoteen 2019 verrattuna.

Salla Korhonen vastaa Kainuun pienten kuntien, Hyrynsalmen, Ristijärven ja Paltamon, kuntakokeiluista ja työllisyyspalveluista. 

Kainuun kuntakokeilu alkoi maaliskuussa 2021, jolloin kaikki alueen kunnat paitsi Puolanka alkoivat toteuttaa itse lakisääteisiä työllisyyspalvelujaan.

Käytännössä järjestely on toiminut Kainuun kolmessa pikkukunnassa näin: Valtion TE-hallinnosta tuli kolmeen kuntaan yksi yhteinen työllisyysohjaaja. Lisäksi kunnat palkkasivat itse alueelle kaksi työllisyysohjaajaa. Virkailijoiden tukena toimii kuntien palkkaama yhteinen eläke- ja kuntoutusselvityksiä tekevä palveluohjaaja. 

– Ei näitä tuloksia olisi saatu aikaan ilman kunnan omaa resurssia, eli työntekijöiden palkkaamista. Työttömyyden hoito ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden hoito vaatii työtä, Korhonen sanoo.

Palvelut on tuotu lähelle asiakasta

Kukin Kainuun pikkukuntien työntekijä ottaa henkilöasiakkaita vastaan kunnantaloilla. Tapaamiset pyörivät ajanvarauksella joustavasti siten, että työntekijöiden toimipaikat vaihtuvat välillä. Kuntien kesken tehdään tarvittaessa sijaisjärjestelyjä. 

Pikkukunnissa näkyy hyvin konkreettisesti kuntakokeilun etu. Asiakas saa palvelua omassa kunnassaan, eikä joudu entiseen tapaan lähtemään asioimaan toiselle paikkakunnalle alueelliseen TE-toimistoon. 

– Kuntakokeilussa on ihan olennaista lähipalvelut. Me on saatu viranomaisvastuu eli voimme velvoittaa asiakkaita tulemaan tapaamisiin ja osallistumaan palveluihin, Salla Korhonen sanoo.

Kainuun työttömistä asiakkaista enimmillään yli 40 prosenttia on osallistunut työllisyyttä edistävään palveluun, kuten työkokeiluun, omaehtoiseen opiskeluun tai kuntouttavaan työtoimintaan.

– Olemme tarjonneet palveluja erityisesti työttömyyden alussa, emmekä ole jättäneet ihmisiä yksin kotiin. Noin kolmen kuukauden kohdalla yleensä näkyy, jos työllistymisessä on muutakin estettä kuin se, ettei sopivaa työpaikkaa ole löytynyt, Kainuun kuntakokeilun koordinaattori ja Kajaanin kaupungin työllisyyspäällikkö Milla Tikkanen kertoo.

Kunnat harjoittelevat TE-palveluiden tuottamista 

Kainuun kuntakokeilussa ovat pikkukuntien lisäksi mukana Kajaani, Sotkamo, Suomussalmi ja Kuhmo. Kaikkien Kainuun kuntakokeilukuntien koordinaattori Milla Tikkanen kertoo, että suuremmissa kunnissa asiat on toteutettu pääasiassa samoin kuin pikkukunnissakin, mutta isommalla volyymilla. 

Kainuun keskuskunnassa Kajaanissa kuntakokeilu on ottanut käyttöönsä vanhat TE-toimiston tilat, joissa ennen kuntakokeilua palveltiin lähikuntienkin asiakkaat. Nyt keskitytään omiin kuntalaisiin.

Palveluja toteutetaan moniammatillisesti. Kajaanin valtion virastotalon avokonttorissa istuu työvoimaviranomaisten lisäksi Kelan, Finnveran, Business Finlandin, ELY-keskuksen ja hyvinvointialueen työntekijöitä. 

– Jos jonkun asiakkaan työllistyminen ei etene, voi nykäistä hihasta vaikka sosiaaliohjaajaa ja kysyä häneltä, mikä hänen mielestään voisi auttaa asiakasta, Tikkanen sanoo.

Yhteistyötä tehdään myös pienemmissä kunnissa. Paltamolla, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä keskeinen osa työllisyydenhoitoa on verkostotyö lääkärien, sairaanhoitajien ja Kelan virkailijoiden kanssa.

– Lääkärien on tärkeä ymmärtää, mikä merkitys asiakkaalle on, jos hän on esimerkiksi työttömänä sairauspäivärahalla. Samoin on olennaista, millaisilla lausunnoilla asiakkaan asiat etenevät eläkkeelle, kehitysjohtaja Salla Korhonen sanoo.

Nyt valmistaudutaan TE-muutokseen

Kuntakokeilut perustettiin vuonna 2021 testaamaan etukäteen valtakunnallista TE-lakia, joka astuu voimaan vuonna ­2025. Lain myötä kaikki työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntiin.

Kuntakokeiluun osallistuneet kunnat ovat päässeet testaamaan osaa muutoksista etukäteen. Kuntakokeilukunnissa alle 30-vuotiaiden, peruspäivärahalla olevien työttömien ja maahanmuuttajien sekä vieraskielisten työllisyyspalvelut on siirretty kuntien hoidettavaksi jo vuonna 2021.

Mitä olette oppineet kahdessa vuodessa?

– Todella paljon. Hirvittäisi, jos joutuisi aloittamaan kokonaan tyhjästä, kehitysjohtaja Salla Korhonen sanoo.

Kainuun alue muodostaa vuonna 2025 uuden työllisyysalueen siten, että mukaan tulevat nykyisten kuntakokeilukuntien lisäksi Puolanka, Kuusamo ja Taivalkoski. Koko alue on valmistellut TE 2024 -uudistusta tiiviisti vuodesta 2021 asti.

Muutos on iso kunnissa, joissa ei ole ollut kuntakokeiluja, mutta myös kuntakokeilut läpikäyneissä kunnissa. Valtiolta kuntiin siirtyviä palveluja on nykyisten kuntakokeiluissa testattujen TE-palvelujen lisäksi muitakin. 

Vuonna 2025 kuntiin siirtyvät kokeiltujen palvelujen lisäksi kaikki muutkin TE-palvelut, eli esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavien työttömien sekä osa-aikatyötä tekevien työttömien palvelut, mutta myös yritys- ja työnantajapalvelut, hankinnat, kilpailutukset ja etuuksien maksatus.

TE-uudistuksen myötä etuuksien rahoitusmalli muuttuu vuonna 2025. Kunta voi välttää valtion työmarkkinatuen sakkomaksuja vain, kun työtön työllistyy aidosti avoimille työmarkkinoille. Pelkkä työllisyyspalveluihin osallistuminen ei siis enää vähennä kunnan maksuosuuksia. Tikkanen pitää silti palvelujen tarjoamista työttömille järkevänä.

– Työtön voi tarvita ensin palveluja, ennen kuin hän löytää töitä.

Osaamismatriisi muutoksen avuksi

Kainuu on TE-uudistuksen valmistelussa pitkällä. Kaikki kymmenen kuntaa ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen ja valmistelevat nyt virallista yhteistyösopimusta. 

Kainuuseen on tulossa vastuukuntamallin mukainen työllisyysalue, jossa Kajaani toimii keskuskuntana. Tarkoitus on keskittää työllisyysalueen koordinointi keskuskunnalle, mutta taata jokaiselle työllisyysalueen kunnalle itsemääräämisoikeus ja toimivat lähipalvelut. Pienten kuntien osalta vielä pohditaan, hoidetaanko niissä henkilöasiakkaiden palvelut yhteistyönä, kuten kuntakokeilussakin on tehty.

Kainuun työllisyysalueelle siirtyy valtiolta noin 80 henkilötyövuotta. Nykyisin alueen kunnissa työskentelee valtion 67 TE-virkailijan lisäksi noin 15–20 kuntien TE-virkailijaa.

Kainuussa on tehty periaatepäätös, että jokaisella henkilöasiakkaalla on yksi työllisyysohjaaja, joka vastaa hänen asioinnistaan työttömyyden alusta loppuun, jotta työntekijä pystyy perehtymään asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti. Näin on toimittu jo kuntakokeilussa. 

Malli vaatii työntekijöiden perusteellista perehdyttämistä. Jokaisen työntekijän pitää osata toteuttaa kaikki asiakkaan TE-palvelut alkuhaastatteluista aina siihen asti, kun työnhakija työllistyy. Sama työntekijä tekee siis Kainuussa sekä palkkatukipäätökset että esimerkiksi omaehtoisen opiskelun päätökset.

– Alkuun näin laaja tehtäväkuva herätti ihmetystä, mutta se toimii, Kainuun kuntakokeilun koordinaattori Milla Tikkanen sanoo.

Oma työntekijä alusta loppuun

Kainuussa kartoitetaan parhaillaan henkilöstön osaamista, jotta tehtävänkuvia ja henkilöstönsiirtoja voidaan valmistella eri kuntiin TE-uudistusta varten. 

Valmistelun massiivisuudesta kertoo yli 120-rivinen Excel-tiedosto, johon kootaan siirtyvän ja oman henkilöstön osaaminen tehtävä tehtävältä.

– Tiedostosta näkee, onko meillä tehtäviä, joissa on osaamiskapeikkoja. Matriisin pohjalta voimme tehdä henkilöstösuunnitelman siitä, millaista osaamista meidän pitää perehdyttää omille ja siirtyville työntekijöille. Osaamisen tulisi jakautua tasaisesti kymmeneen kuntaan, Tikkanen sanoo. 

Byrokratia on yllättänyt

Milla Tikkanen kertoo, että eniten lakisääteisiin TE-palveluihin siirtymisessä on yllättänyt niiden byrokraattisuus. Esimerkiksi viime vuoden vappuna alkanut pohjoismainen työvoimapalvelumalli velvoittaa ottamaan yhteyttä uuteen työttömään viiden vuorokauden kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta. 

– Meidän työllisyyspalvelumme perustuivat aiemmin lähinnä vapaaehtoisuuteen. Suurin muutos entiseen on se, että lainsäädäntö on hyvin tiukka ja sitä tulee noudattaa, Tikkanen sanoo.

Henkilöstö on otettu mukaan TE-uudistuksen valmisteluun alusta asti pitämällä infotilaisuuksia. Kun virallinen valmisteluryhmä aloitti työnsä elokuussa, henkilöstön edustaja otettiin mukaan valmistelutyöhön TE-toimistosta.

Henkilökunta on tuonut esille samoja pelkoja, mitä on esitetty valtakunnallisestikin. Suurin huoli on siitä, säilyykö oma työpaikka, millä tehtävänkuvalla ja missä kunnassa. 

– Olen aina vastannut, että henkilöstön määrää ei ole tarkoitus vähentää. Kunnassa on mahdollisuus edetä uralla ja muokata tehtäviä. Kysymme myös osaamiskartoituksessa, haluaako työntekijä rikastuttaa omaa tehtävänkuvaansa perehdytyksen, työnkierron tai opiskelujen kautta, Tikkanen sanoo.

Hän odottaa TE-uudistuksen valmistelun menevän hyvin, vaikka aikataulu on syksyllä kiireinen: yhteistyösopimukselle pitää saada siunaus jokaisen kymmenen kunnan valtuustosta.

– Luulen, että joudumme palaamaan yhteistyösopimukseen vielä monta kertaa, koska näin jouduimme tekemään kuntakokeilussakin. Aivan varmasti jokin asia jää huomaamatta. Sitten pitää luottaa siihen, että se ratkaistaan myöhemmin, Tikkanen sanoo. 

Pääasia on sujuva yhteistyö ja palvelujen tuottaminen.

– Meillä on erinomaiset mahdollisuudet onnistua TE-uudistuksessa, koska olemme onnistuneet kuntakokeilussa. Palvelut ovat nyt lähempänä, ja asiakkaita on helpompi ohjata esimerkiksi ammatilliseen oppilaitokseen, Tikkanen sanoo.