Yhdenvertaisuuslakiin tuli useita muutoksia

Kesäkuun 1. päivänä voimaan tulleet lakimuutokset perustuvat Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjauksiin. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT osallistui uudistuksen työelämäkysymyksiä käsitelleen alajaoston työhön ja esitti lakiesitykseen muutoksia asiantuntijalausunnossaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle.

Varhaiskasvatukseen oma suunnitelma

Varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja palveluntuottajalle on säädetty velvollisuus arvioida, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus toteutuu toiminnassa. Arvioinnin perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Jokaisessa varhaiskasvatuksen toimipaikassa on jatkossa oltava suunnitelma tarvittavista toimen­piteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä toimipaikan henkilöstön kanssa, ja sitä tehdessä myös lapsille ja heidän huoltajilleen on varattava mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat on oltava tehtynä 1. kesäkuuta 2025. Aiemmin varhaiskasvatuksen yhden­vertaisuussuunnitelma on voitu laatia kuntatasolla.

Perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan yksiköille voidaan kuitenkin toimipaikkakohtaisen suunnitelman sijaan laatia yhteiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. Tällöin on laadittava perhepäivähoidolle oma suunnitelmansa ja avoimille varhaiskasvatuksen yksiköille omansa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun uusi asema

Moni lakiin tehdyistä muutoksista koskee yhdenvertaisuuslain valvontaviranomaisten toimivaltaa. Aiemmin lain noudattamista valvoivat työelämää koskevissa asioissa työsuojeluviranomaiset ja muissa asioissa yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Nyt yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimivalta valvoa lain noudattamista myös työelämässä. Yksittäisiin syrjintätapauksiin voi siis puuttua sekä työsuojeluviranomaiset että yhdenvertaisuusvaltuutettu. Valvontaviranomaisten toimivaltaa on tarkennettu lähinnä teknisluonteisilla muutoksilla, jotta valvonta olisi uudistusten jälkeen sekä mahdollista että mahdollisimman toimivaa.   

Myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan on tehty täsmennyksiä. Lautakunnalla on muun muassa oikeus antaa yhdenvertaisuus­valtuutetun pyynnöstä lausunto työelämää koskevasta lain tulkinnan kannalta merkittävästä asiasta.

Työnantajan arviointivelvollisuutta tarkennettiin

Työnantajalla oli jo ennestään velvollisuus ar­vioida yhdenvertaisuuden toteutumista työ­paikalla. Arvioin­tivelvollisuus koskee nyt lakimuutosten jälkeen myös työhönottoa ja kaikkia eri syrjintäperusteita.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on oltava selvitys arvioinnin johtopäätöksistä. Yhdenvertaisuussuunnitelmien päivittämiseen on aikaa 1. kesäkuuta 2025 saakka, mikäli päivittäminen on tarpeen.

Viranomaisella ja koulutuksen järjestäjällä on toimintansa yhdenvertaisuutta arvioidessaan velvollisuus arvioida toiminnan vaikutuksia nimenomaan eri väestöryhmiin.

Häirinnän määritelmä täsmentyi

Häirinnän määritelmä on täsmentynyt. Häirintä voi yksittäisen henkilön lisäksi kohdistua myös ihmisryhmään, joten sitä voidaan arvioida ilman yksittäistä uhria.

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä on työnantajaa vastaava velvollisuus puuttua häirintään, josta se saa tiedon. Puuttumatta jättämistä pidetään syrjintänä.

Vammaisten tarpeet huomioon

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi on jo aiemmin säädetty eri toimijoiden velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia.

Mukautusten toteuttamisen yhdeksi perusteeksi on lisätty vammaisen henkilön mahdollisuus saada yhdenvertaisesti viranomaisen palveluita. Lisäksi mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa on huomioitava ensisijaisesti vammaisen ihmisen tarpeet.

• Aiheesta lisää KT-lehden 2/2023 artikkelissa Tasa-arvosuunnitelma pakolliseksi päiväkodeissa>