"Hyvä työilmapiiri vetoaa nuoreen"

Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalipalvelu­johtaja Anu Salonen kertoo, että työilmapiiriin panostamisella on erityisen iso merkitys nuorille.

Työnantajan ja lähiesihenkilöiden on suhtauduttava nuoriin työntekijöihin aivan eri tavalla kuin heitä vanhemman sukupolven kollegoihin. Tätä mieltä on Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaalipalvelujohtaja Anu Salonen.

– Johtamisella ja nimenomaan päivittäisellä johtamisella sekä työilmapiiriin panostamisella on erityisen iso merkitys nuorille.

Kymenlaakson hyvinvointialue ottaa erityisesti huomioon nuoret työntekijät. Jotta sosiaali- ja terveysalan työpaikat ovat nuorille houkuttelevia, on tärkeää tarjota oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia sekä urapolkuja ja joustoja työssä.

Kehittämisessä tärkeää on osaamisen vahvistaminen ja lähijohtamisen tuki. Esimerkeiksi Salonen nostaa kotihoidossa ja asumispalveluissa kehitetyt mallit.

– Kotihoidossa keskitytään arjen asioiden parantamiseen. Jos päivittäinen ydintyö ei ole kunnossa, työntekijät eivät viihdy eivätkä pysty suoriutumaan työstään, Salonen kertoo.

”Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia syventävää tietoa tarjoavista koulutuksista.”

Anu Salonen, sosiaalipalvelujohtaja

Kymenlaaksossa on parannettu esimerkiksi toimintoperusteista suunnittelua, kuten reittioptimointia. Olennainen osa mallia on myös viestintä. Asumispalveluissa työvuorosuunnittelu ja toiminnan koordinointi on keskitetty erikseen nimetyille resurssisuunnittelijoille.

Uudistusten myötä kotihoidon henkilöstötilanne on Salosen mukaan huomattavasti parantunut. Puolitoista vuotta sitten avoimia paikkoja oli toista sataa, nyt enää kymmeniä. Monissa asumispalveluiden yksiköissä on jo riittävästi henkilöstöä, vaikka osassa paikkoja on edelleen paljon täyttämättä.

Uusista työntekijöistä moni on vastavalmistunut lähihoitaja. Osa on siirtynyt muista tehtävistä, osa tullut oppisopimuksen kautta. Suurin osa aloittaneista on nuoria.

Parantuneeseen työvoimatilanteeseen Kymenlaakson hyvinvointialueella ovat Salosen mukaan vaikuttaneet myös muut tekijät, kuten Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä toteutettu palkkaharmonisointi. Lähihoitajan palkka on kotihoidossa tällä hetkellä hieman yli 2 600 euroa, mikä lisää työn houkuttelevuutta.

Työn sisältö on ylenemistä tärkeämpää

Lähijohtamisen lisäksi nuorille on tärkeää työn sisältö.

– Nyt halutaan vaihtelua sekä tehtävissä kehittymistä. Meidän varttuneemman polven ihmisten on välillä vaikea mieltää sitä, että nuoret eivät halua ajatella tulevansa eläkevirkaan, mikä ehkä oli vielä meidän toiveemme työelämää aloittaessamme, Anu Salonen kertoo.

Sosiaalityössä moni haluaa kehittää itseään asiantuntijana sen sijaan, että pyrkimyksenä olisi vain edetä ylöspäin työhierarkiassa.

– Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia erilaisista syventävää tietoa tarjoavista koulutuksista. Toiveena voi olla vaikkapa erikoistuminen johonkin erityisalueeseen, kuten sosiaalityön juridisiin kysymyksiin.

Työn sisältöön saadaan vaihtelua myös työn kierolla, vaikka sitä onkin joissakin tehtävissä Salosen mukaan hankala järjestää.

Työhön perehdytys on tärkeää

Myös johtajaylihoitaja Mari Kuusisto toteaa nuorten työntekijöiden olevan erilaisia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Tyypillistä on esimerkiksi, ettei moni nuori halua vakituista työtä heti valmistumisen jälkeen.

– Kun ei ole vielä perhettä eikä asuntolainaa, halutaan elää vapaammin ja tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä. Työtilanne on niin hyvä, että nuoret voivat luottaa löytävänsä aina uuden työpaikan. Kesätyöntekijät eivät halua työskennellä koko kesää, vaan he haluavat  pitää myös lomaa.

”Työilmapiirin pitäisi olla keskusteleva, osallistava ja mukaansa ottava.”

Mari Kuusisto, johtajaylihoitaja

Kuusiston mukaan on tärkeää huolehtia nuorten työntekijöiden kunnollisesta työhön perehdyttämisestä. On varmistuttava siitä, ettei nuori työntekijä joudu tehtävään, josta ei selviydy. Työssä pärjäämistä tukevat mentoritoiminta ja mahdollisuus työnohjaukseen. Työntekijän on myös koettava tulevansa kuulluksi. Tätä varten Kymenlaakson hyvinvointialueella on käytössä säännölliset esihenkilökeskustelut.

Määrä- ja osa-aikaiset työntekijät sekä sijaiset on otettava mukaan työhyvinvointia edistävään toimintaan ja heille on tarjottava työhyvinvoinnin henkilöstöedut samalla tavalla kuin vakituisillekin.

– Kaiken kaikkiaan työilmapiirin pitäisi olla keskusteleva, osallistava ja mukaansa ottava, Kuusisto muistuttaa.

Mutta miten luoda nuorten arvostama, kiva työyhteisö? Kuusistolla on käytössään ainakin yksi keino: työyhteisöihin kannattaa sijoittaa työntekijöitä niin, että kaikille löytyy oman ikäisiä työtovereita.

Jaksamisesta on huolehdittava

Johtajaylihoitaja Mari Kuusisto korostaa nuorten jaksamisesta huolehtimista. Vastuuta ja kuormitusta ei saa olla liikaa, ja työvuorosuunnitteluun on kiinnitettävä huomiota. Toki näin on kaikkien työntekijöiden kohdalla.

– Erityisesti nuoret arvostavat omaa elämää. Heillä voi olla paljon harrastuksia ja menoja, joiden mukaan työn pitäisi joustaa. Kaikkeenhan ei voi aina suostua, joten olemme yksikössä sopineet siitä, kuinka monta toivetta kukin voi esittää. Tämän lisäksi työntekijät voivat myös  vaihtaa vuoroja keskenään.

Lähiesihenkilö on avainasemassa jaksamisen tukijana. Hänen on tärkeää tuntea alaisensa. Jos työntekijällä on yksityiselämässä kuormittava tilanne, työtä voidaan räätälöidä kevyemmäksi.

– Vaikka on kova pula työntekijöistä, kannattaa antaa mahdollisuus tehdä esimerkiksi puolikasta työaikaa. Se voi säästää työntekijän uupumiselta.

Kymenlaaksossa myönnetään runsaasti myös ei-lakisääteisiä osa-aikaisuuksia. Jos nuorelle ei ole ehtinyt kertyä lomaa, hänelle voidaan kesällä antaa palkatonta lomaa vaikeasta työvoimatilanteesta huolimatta.

– Kaikenlainen joustavuus on työpaikalle laatutekijä, Kuusisto sanoo.

Yhteistyö oppilaitosten kanssa kantaa

Kymenlaakson hyvinvointialue tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla mahdollisuuden suorittaa opintojen työelämäjaksot hyvinvointialueen työpaikoilla. Esimerkiksi sosiaalityöntekijäksi opiskelevat voivat suorittaa kaikki harjoittelunsa hyvinvointialueella.

Itä-Suomen yliopiston kanssa on meneillään yhteistyöhanke, jossa hyvinvointialue tarjoaa omille sosionomeilleen mahdollisuuden suorittaa työnantajan tuella sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Lisäopinnot antavat opiskelijoille niin sanotun sijaispätevyyden. Käytäntö on osoittautunut hyväksi lääkkeeksi sosiaalityöntekijäpulaan.

– Koulutus saavutti niin suuren suosion, että meillä alkoi olla sen jälkeen pulaa sosionomeista. Käynnistimmekin ammattikorkeakoulun kanssa ohjelman, jonka puitteissa lähihoitajamme voivat opiskella sosionomeiksi, Anu Salonen sanoo.

Tarjolla oppisopimusta ja urapolkuja

Kymenlaakson hyvinvointialueen osaamisen johtaja Maija Kaltakari kiittää oppilaitosyhteistyötä. Siinä hyvinvointialue tarjoaa joukolle työntekijöitä oppisopimuskoulutuksena polkuopinnot lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ja sosionomista sairaanhoitajaksi.

– Otamme hoiva-avustajiksi opiskelevia palvelussuhteeseen oppisopimuksella. Heistä osa voi jatkaa opintojaan lähihoitajaksi ja jopa sairaanhoitajaksi.

Ensivaikutelma työpaikasta on tärkeä

Se, millaisen vastaanoton nuori opiskelija saa, luo leimansa koko harjoittelu- tai työjaksolle. Jotta harjoittelijoiden ohjaamiseen on riittävästi aikaa, Kymenlaakson hyvinvointialueella on kiertäviä työpaikkaohjaajia opiskelijoiden tukena. 

– Vastavalmistuneellekin on tärkeää, että hän kokee itsensä tervetulleeksi työyhteisöön ja saa riittävästi tukea sekä monipuolisia työtehtäviä. Miellyttävä esihenkilö ja työyhteisö ovat entistä tärkeämpiä uusille tulijoille. Huonossa työyhteisössä ei viihdytä kauan, painottaa Maija Kaltakari.

Nuoret työntekijät tuovat työyhteisöön uutta osaamista ja koulutuksensa kautta tuoreinta tietoa. Diginatiiveina nuoret voivat opettaa työtovereilleen uusien digitaalisten kanavien käyttämistä.

”Vastavalmistuneelle on tärkeää, että hän saa riittävästi tukea sekä monipuolisia työtehtäviä.”

Maija Kaltakari, osaamisen johtaja

– Sosiaalisen median palvelut ovat oppilaitosten tilaisuuksien lisäksi se paikka, mistä nuoret osaajat tavoittaa ja missä työnantajan kannattaa tehdä rekrytointimarkkinointia, Maija Kaltakari kertoo.

Kymenlaakson hyvinvointialueelle on houkuteltu töihin myös kansainvälisiä opiskelijoita. Heidän työpaikkaohjauksensa on ratkaistu niin, että samaan työyksikköön on pyritty sijoittamaan useampi samaan kulttuuripiiriin kuuluva opiskelija. Näin ohjaamisen kanto­kyky ei ylity ja kansainvälisillä opiskelijoilla on vertaistuki lähellä.

Työt tulevat tutuksi kesäharjoittelulla

Tärkeä nuorten työtekijöiden ryhmä ovat 15–16-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole vielä valinneet tulevaa koulutus- ja ammattialaansa.

– Kesänuoret voivat olla tulevia työntekijöitämme. Kun he tulevat meille kesällä kuukauden harjoitteluun, yritämme suunnitella harjoittelujakson siten, että he saavat tuntumaa moniin erilaisiin tehtäviin. Esimerkiksi viime kesänä kesänuoremme työskentelivät vuoroviikoin eri tukipalveluissa, Kaltakari sanoo.