Tunnetko nuoren työoikeudet: Minkäikäisenä nuori voi solmia itsenäisesti työsopimuksen? Minkä ikäisenä työ voi olla vakituinen?

Nuori työntekijä voi työskennellä joko työ- tai virkasuhteessa. Toistaiseksi voimassa olevaan työ- tai virkasuhteeseen voidaan ottaa 15 vuotta täyttänyt, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai perusopetuksen oppimäärän suorittamaton nuori sinä kalenterivuonna, jona hän täyttää 17 vuotta.

Lisäksi 14-vuotias tai kyseisenä vuonna 14 vuotta täyttävä nuori voidaan ottaa kevyeen työhön, mikäli työstä ei ole vahinkoa hänen terveydelleen, kehitykselleen tai koulunkäynnilleen. Työ voi sijoittua joko koulun loma-ajalle ja kestää enintään puolet siitä tai tilapäisesti koulutyön ajalle.

Voiko nuori tehdä itse työsopimuksen?

15 vuotta täyttäneellä nuorella on oikeus tehdä työsopimus itse sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa itse. Alle 15-vuotias puolestaan tarvitsee huoltajan antaman luvan tai työsopimuksen voi solmia huoltaja nuoren puolesta.

Nuoren työntekijän huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työsopimus, jos se on kasvatuksen, kehityksen tai terveyden kannalta tarpeen.

Työnantaja voi irtisanoa tai purkaa palvelussuhteen, mikäli siihen on työsopimuslaissa säädetyt perusteet. Tämän osalta lainsäädännössä ei ole nuoria työntekijöitä koskevia erityissäännöksiä.

Mitä on huomioitava nuoren työaikajärjestelyissä?

Kunta- ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksissa ei ole erillisiä määräyksiä alle 18-vuotiaiden työntekijöiden työajoista, ylitöistä, työajan sijoittelusta, tauoista tai lepoajoista. Nuoren työntekijän työajoissa on huomioitava, mitä nuoresta työntekijästä annetussa laissa on säädetty muun muassa työajan järjestämisestä ja lepoajoista.

15 vuotta täyttäneen nuoren säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen samaa työtä tekevän työntekijän säännöllinen työaika. Työajalle on kuitenkin asetettu enimmäismäärä, jonka mukaan vuorokautinen työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia eikä viikoittainen työaika 48 tuntia.

Työvuoron saa sijoittaa kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan, jonka vuoksi nuori työntekijä ei voi tehdä yötyötä. Työvuoron jälkeen nuorelle on annettava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön vuorokausilepo.

Alle 15-vuotiaan työaikaa on myös rajoitettu. Työaika saa olla enintään seitsemän tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Työvuoron saa sijoittaa kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan. Poikkeuksellisesti työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä työaika voidaan sijoittaa kello 6:n ja 20:n väliseen aikaan.

Alle 15-vuotiaalle on turvattu pidempi lepoaika kunkin työvuoron jälkeen, jonka vuoksi nuorelle on annettava vähintään 14 tuntia kestävä keskeytymätön vuorokausilepo. Kaikille nuorille työntekijöille on annettava vähintään 38 tunnin viikkolepo.

Mikäli nuori on vielä velvollinen suorittamaan perusopetuksen oppimäärää ja hän tekee työtä koulunkäynnin ohella, työpäivän pituutta on edelleen rajoitettu laissa nuorista työntekijöistä.

Miten kesätyöntekijän palkka määritetään?

Virka- ja työehtosopimuksen mukaan kesätyöntekijöiden vähimmäispalkan tulee olla vähintään 50 prosenttia asianomaisesta työstä maksettavasta peruspalkasta (KVTES II luku 3 § 2 mom.).

Sopimusmääräyksessä kesätyöntekijöillä tarkoitetaan koululaisia, opiskelijoita tai muita nuoria, joilla ei ole alan ammattitutkintoa tai ammattitaitoa. Koska kyse on vähimmäispalkasta, työnantaja voi halutessaan määritellä tehtäväkohtaisen palkan suuremmaksi.

Jos palvelussuhde ei kestä koko kalenterikuukautta, tehtäväkohtainen palkka lasketaan osakuukauden palkkana täyden työajan palkasta (KVTES II luku 19 §). Jos kyseessä on osa-aikainen kesätyöntekijä, lasketaan palkka osa-aikaprosentin mukaan täyden työajan palkasta.

Miten ammattialan opiskelijan palkka määritetään?

Kesätyöntekijän palkkaa koskevaa määräystä (KVTES II luku 3 § 2 mom.) ei sovelleta opiskelijaan, joka on otettu oman ammattialansa viranhaltijan tai työntekijän sijaiseksi. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tällöin paikallisen TVA-järjestelmän mukaisesti.

Myös kesätyöntekijän tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti tehtävien vaativuus. Mikäli sijainen ei tee kaikkia sijaistettavan työntekijän tai viranhaltijan tehtäviä, hänelle on laadittava oma tehtävänkuvaus. Siitä on käytävä ilmi, miltä osin tehtävä poikkeaa vakinaisen tehtävästä. Tehtäväkuvaus on käytävä läpi sijaisen kanssa, jotta hän tietää, miten hänen tehtäväkohtainen palkkansa on määritelty.

Sovellettavaksi voi tulla KVTESin sopimusmääräys tehtäväkohtaisen palkan alentamisesta puuttuvan koulutuksen vuoksi (KVTES II luku 9 § 2 mom.). Lähtökohtana on, että tehtäväkohtainen palkka määritellään tehtävän vaativuuden perusteella riippumatta siitä, täyttääkö henkilö tehtävään edellytetyt kelpoisuusvaatimukset.

Mikäli puuttuva kelpoisuus vaikuttaa henkilön tehtäviin ja tehtävän vaativuuteen, tehtäväkohtainen palkka voi olla alle palkkahinnoittelukohdan peruspalkkojen. Ero tehtävissä tulee näkyä tehtävän vaativuuden arviointia varten laaditussa tehtäväkuvauksessa sekä vaikuttaa paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaisen palkan alennus voidaan tehdä tällä perusteella vain niihin palkkahinnoittelukohtiin, joissa on koulutusvaatimus (KVTES luku II 7 § 1 mom. soveltamisohje kohta 2 ). 

Koululaisille kokemusta työelämästä

Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma on peruskoululaisille, lukiolaisille ja TUVA-koulutukseen osallistuville nuorille tarkoitettu ohjelma. Se tukee työelämään tutustumista kunta- ja hyvinvointialalla. KT ja pääsopijajärjestöt antoivat yhteisen suosituksen kesäharjoitteluohjelmasta tammikuussa.

Kesäharjoitteluohjelman kautta koululaisille tarjotaan mahdollisuus saada kokemuksia työelämästä ja sen pelisäännöistä sekä töistä ja työpaikoista kunta- ja hyvinvointialalla. Ohjelmalla ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä.

Ohjelman kautta nuorelle tarjotaan yksi kahden viikon työhön tutustumisjakso samalla työnantajalla, jotta työkokemusta voitaisiin järjestää mahdollisimman monelle.

Kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta KT ja pääsopijajärjestöt JUKO, JAU ja SOTE ry suosittelevat maksettavaksi kertakaikkisena palkkana tänä kesänä yhteensä 390 euroa.  Palkka sisältää vuosilomakorvauksen.

Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut. Muissa työsuhteen ehdoissa noudatetaan kunta- tai hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusta, jotka ovat yleensä Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES tai Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES.

Kesäharjoitteluohjelman jälkeen koululaisen kanssa voidaan sopia pidemmästä työsuhteesta. Tällöin kyse ei enää ole kesäharjoitteluohjelman mukaisesta työsuhteesta.