Miksi uusi ja nuori työntekijä tarvitsee hyvän perehdytyksen?

Lain mukaan työ ei saa vahingoittaa nuoren terveyttä tai kehitystä. Siksi nuori pitää opastaa työhönsä hyvin. Työtä on myös valvottava erityisen hyvin. Nuoren työ ei saa myöskään vaatia nuoren ikään ja voimiin nähden kohtuutonta ponnistusta tai vastuuta.

Nuori tarvitsee hyvän ja huolellisen perehdyttämisen, jotta nuori voisi suoriutua työstään hyvin ja turvallisesti. Nuori on perehdytettävä myös työhön liittyviin vaaroihin ja varmistettava, että hän osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Erityisen tärkeää on ohjeistaa, kuinka toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Riskien arvioinnilla työn vaaran paikat esiin

Nuorille työntekijöille tapahtuu Tapaturmavakuutuskeskuksen seurantatietojen mukaan kokeneempia työntekijöitä enemmän työtapaturmia. Tämä koskee niin kesätyöntekijöitä kuin ammattiin valmistuneita työuraansa aloittavia työntekijöitä. Kunta10-tutkimuksen mukaan väkivalta- ja uhkatilanteiden kokeminen on yleisintä alle 30-vuotiailla työntekijöillä.

Syynä tähän on muun muassa se, että nuorilla ei ole samanlaisia työelämätietoja ja -taitoja kuin kokeneemmilla työntekijöillä. Työnantajan vastuulla onkin kertoa nuorelle työntekijälle, kuinka tehdä työt niin, että ne eivät aiheuta vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan selvittämään ja arvioimaan työpaikan vaarat. Arviointi antaa työnantajalle tietoa siitä, mihin asioihin nuorten kohdalla on erityisesti kiinnitettävä huomioita. Työnantajan on arvioinnissa huomioitava eri ikäiset työntekijät.

Turvallisessa työyhteisössä voi aina kysyä neuvoa

Yksi keino kehittää työturvallisuutta on se, että työpaikalle luodaan ilmapiiri, jossa uskalletaan kertoa tapahtuneista turvallisuus- ja työhyvinvointipoikkeamista. Tavoitteena ei ole etsiä syyllisiä, vaan yhdessä miettiä, miten jatkossa voitaisiin välttää vastaavia tilanteita ja kuinka kehittää työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Henkilöstöllä pitää olla uskallusta tuoda esiin havaitsemiaan epäkohtia, jotta toimintaa voitaisiin kehittää ja ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Jotta uskallusta löytyisi, tarvitaan psykologisesti turvalliseksi koettu työyhteisö. Tämä on erityisen tärkeää nuorille.

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä esihenkilön ja henkilöstön kesken vallitsee luottamus ja ihmiset kohdataan arvostavasti myös kiireen keskellä. Tällaisessa työyhteisössä on lupa kysyä neuvoa ja tuoda epäkohtia esiin. Nuorelle pitää korostaa sitä, että hänen pitää aina kysyä, kun ei tiedä tai osaa. Ja näihin kysymyksiin pitää saada aina asiallisen ystävällinen vastaus. Näin nuori kokee, että hän saa kysyä.

Koko työyhteisö vaikuttaa nuoren mielikuvaan

Työyhteisössä on tärkeää käydä keskustelua hyvästä työkäyttäytymistä, sillä työyhteisön työilmapiiri välittyy nuorelle.

Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa siitä, millainen nuoren ensikohtaaminen on ja millainen kuva nuorelle jää työpaikasta.  Saako nuori asianmukaista perehdytystä? Toivotetaanko hänet ystävällisesti tervetulleeksi työyhteisöön? Annetaanko hänelle riittävä opastus työhön? Onko nuorella mahdollisuus kysyä neuvoa? Saako kysymyksiinsä asiallisia vastauksia?

Jos näihin kysymyksiin voi vastata myönteisesti, ne ovat keinoja, joilla voi luoda edellytyksiä nuoren turvalliselle työn teolle ja sille, että nuori palaa myöhemmin kunta- ja hyvinvointialojen tehtäviin ja työpaikkoihin.