"Hyvinvointialueuudistuksella halutaan turvata suomalaisten sote-palvelut asuinkunnasta riippumatta"

”Jos ei uskalleta luopua nykyisistä toimintatavoista, se voi johtaa juustohöylämäiseen leikkaamiseen”, Pohteen johtaja Ilkka Luoma sanoo. 

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa. Toiminnan käynnistymisessä on ollut vaikeuksia, koska uusissa organisaatioissa kaikki järjestelmät eivät toimi vielä optimaalisesti. Historiallisen ison sote-muutoksen keskellä on hyvä pitää mielessä, miksi koko uudistukseen lähdettiin. Näin sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen johtaja Ilkka Luoma.

Soteuudistuksen lainsäädäntöön kirjattuna tavoitteena on terveyserojen kaventuminen. Tähän pyritään takaamalla yhtenäinen hoitoon ja palveluihin pääsy kaikissa sote-palveluissa ympäri maata.

– Hyvinvointialueuudistuksella halutaan turvata suomalaisten sote-palvelut tulevaisuudessa asuinkunnasta riippumatta, Luoma tiivistää.

Luoma toimii hyvinvointialuejohtajana mutta myös hyvinvointialuejohtajien verkoston puheenjohtajana, joten hänellä on valtakunnallinen näkökulma hyvinvointialuemuutokseen.  Rahoitus siirtyy tarpeidenmukaiseksi. Ennen sote-uudistusta Suomessa toimi lähes 200 järjestämisvastuullista kuntaa ja kuntayhtymää, jotka olivat hyvin erikokoisia. Sote-palvelut riippuivat esimerkiksi kunnan taloudellisesta tilanteesta, joten palveluiden taso vaihteli. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteensovittamisessa oli eroja alueittain.

– Kansalaiset eivät olleet yhdenvertaisessa asemassa, Ilkka Luoma sanoo.

Uuden rahoitusmallin toivotaan lisäävän tasa-arvoa. Seitsemän vuoden siirtymävaiheen jälkeen hyvinvointialueen rahoitus perustuu suurelta osin tarvepohjaiseen kriteeristöön, jossa esimerkiksi väestön ikääntyminen ja korkeampi sairastavuus lisäävät rahoitusta. Vastaavasti nuorempi väestöpohja vähentää rahoitusta, koska nuorilla ei ole niin paljon sairauksia kuin vanhuksilla.

Esimerkiksi Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa monelle alueelle tulee hieman lisää rahoitusta aiempaan verrattuna. Sen sijaan muun muassa Uudellamaalla on enemmän niitä alueita, joiden rahoitus pienenee.

Mutta vaikka Luoman johtama hyvinvointialue onkin saamassa hieman lisää rahaa, Pohdekin varautuu säästöihin ja toiminnan sopeuttamistoimiin. Tämä johtuu siitä, että Pohteen väestö kuuluu Suomen nopeimmin ikääntyviin. Vanhoilla toimintatavoilla ja palvelurakenteilla ei Luoman mukaan enää pystytä vastaamaan lisääntyviin tarpeisiin, koska työvoimasta on pysyvää pulaa. Sama tilanne on edessä monella muullakin alueella. Sen takia Luoma suosittelee kaikille hyvinvointialueille perinpohjaisia uudistuksia.

Muutos vaatii rohkeutta

Ilkka Luoman mielestä sote-muutos on hyvä hetki uudistaa koko hyvinvointialueen toimintaa, jotta sote-uudistuksen perimmäinen kansalaisten yhdenvertaisuutta edistävä tavoite toteutuisi.

– Vaatii rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Jos ei uskalleta luopua nykyisistä toimintatavoista, se voi johtaa juustohöylämäiseen leikkaamiseen ja työpahoinvointiin, Luoma varoittaa.

Pohteessa uudistaminen tarkoittaa ennaltaehkäisyn ja peruspalveluiden vahvistamista, jotta raskaita sote-palveluita ei tarvittaisi yhtä paljon.  Luoma ottaa esimerkin. Väestö ikääntyy, joten väestömäärään suhteutettuna yhtä monille vanhuksille ei riitä tehostetun palveluasumisen paikkoja viimeisiksi vuosiksi kuin ennen. Pohde satsaa tämän takia vanhusten kotiin annettaviin palveluihin ja ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen entistä enemmän.

Muutosten ideoinnissa on käytetty tutkimustuloksia, joita on saatu Oulun yliopiston ja alueen muiden tutkimuslaitosten kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Apuun tulee kotisairaala

Pohteen johtaja Ilkka Luoma suuntaa katseensa tulevaisuuteen.

Jos ikäihminen sairastuu jatkossa akuutisti Pohjois-Pohjanmaalla, häntä hoitamaan saapuu entistä useammin kotisairaalan henkilökunta – eikä vanhus itse siirry päivystyksen kautta sairaalan vuodeosastolle. Tämän takia Pohjois-Pohjanmaalla on nyt uutisoitu eräiden vuode­osastojen lakkauttamisista. Idea muutoksen takana on yksinkertainen. Vanhus pystyy todennäköisemmin säilyttämään kotona asumiseen vaadittavat taidot sairausjakson jälkeenkin, kun hänen ei ole tarvinnut siirtyä kotoaan pois sairaudenhoidon aikana.

Sen sijaan vuodeosastohoidon jälkeen kotiin palaaminen ei aina enää onnistu, vaan edessä voi olla pysyvä muutto hoiva-asumiseen. Tämän takia kotisairaalahoito voi säästää kokonaiskustannuksia tarkasteltaessa, vaikka lyhyellä aikavälillä koti­sairaalat voivat olla vuodeosastoja kalliimpia.  

– Meidän ei pidä tuijottaa vain lyhyen hoitojakson kustannuksia, vaan katsoa kokonaisuutta, Ilkka Luoma rohkaisee.  

Toinen Pohteen muutosesimerkki koskee digitaalista sote-keskusta, joka alkaa palvella asiakkaita pilottikokeiluna jo tämän vuoden aikana.  Digipalvelujen uskotaan lyhentävän päivystysjonoja, joihin ihmiset hakeutuvat tällä hetkellä esimerkiksi sen takia, että lääkärien ja hoitajien vastaanottoajat ovat ruuhkautuneet terveyskeskuksissa.  Helpotuksen ennakoidaan tulevan sitä kautta, että kun etäpalveluihin pääsee matalalla kynnyksellä, paine kivi­jalka­palveluihin voi vähentyä.  Lisäksi on valmisteilla suunnitelma tarpeenmukaisista sote-keskuksista.

Tämä muutos tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että terveysasemat muuttuisivat myös sosiaalipalveluja tarjoaviksi väestön palvelutarpeiden mukaisiksi keskuksiksi.  Jos alueen väestö on ikääntynyttä, palvelut painottuisivat senioripalveluihin. Nuoremmalle väestölle tarjottaisiin enemmän lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Kaukana suurista asutuskeskuksista olisivat kaupunkeja vahvemmin läsnä videovälitteiset palvelut. Luoman mukaan vastaavia rakenteita ja toimintatapoja uudistavia muutoksia suunnitellaan myös muilla hyvinvointialueilla.

”Uudistuksella halutaan turvata suomalaisten sote-palvelut tulevaisuudessa asuinkunnasta riippumatta.” 

Ilkka Luoma, Pohteen johtaja

Työ on merkityksellistä

Ilkka Luoma on koulutukseltaan lääkäri. Hallinnolliseen johtotehtävään siirtyminen on ollut hänelle luopumisprosessi konkreettisesta potilastyöstä.

– Minulle on tärkeää olla edistämässä ammattilaisille parempia työn tekemisen edellytyksiä. Haluan olla muuttuvassa ympäristössä turvaamassa väestön palveluita ja varmistamassa henkilöstön työhyvinvointia, hän sanoo.

Luoma muistuttaa, että sekä sosiaali- ja terveysalan että palo- ja pelastusalan työt ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Ne lisäävät kaikkien kansalaisten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.  

– Julkisella sektorilla tehtävä työ tuo yhteiskuntaan myös vakautta, Luoma sanoo.

Mielessä siintää parempi huominen

Vaikka monet sote-alan ammattiryhmät kärsivät henkilöstöpulasta, Ilkka Luoma uskoo, että sote-alan töistä tulee entistä houkuttelevampia, kun hyvinvointialueiden käynnistämisvaiheiden ongelmat on saatu ratkaistua ja palvelut toimivat muutosten jälkeen aiempaa paremmin. Tämä voi lisätä sote-alan tehtävien vetovoimaa.

– Työnantajan vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on erittäin merkityksellinen, ja alkuvaiheen ongelmat pitää ratkaista mahdollisimman nopeasti.

Yksi keino onnistuneeseen uudistamiseen on henkilöstön ja alueen asukkaiden mukaan ottaminen muutosprosessiin. Pohteen strategian mukaan uudistaminen kuuluu kaikille, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki saavat antaa kehitysehdotuksia. Pohteen strategian valmistelutyössä on järjestetty noin 250 yhteistyötilaisuutta ja työpajaa, joissa oli yli 3 500 osallistujaa.

– Haluamme viestiä, että jos vain muutama ihminen ylimmässä johdossa näkee muutostarpeen, muutos ei lähde aidosti käyntiin. Haluamme osallistaa ja sitouttaa kaikki ammattilaisemme muutokseen, Luoma kertoo.

Vaikka hyvinvointialuemuutoksen kaltainen massiivinen muutos hämmentää aluksi, Luoma vakuuttaa sen olevan vain ohimenevä vaihe.

– Ensivaiheessa muutos kuormittaa enemmän. Motivoituakseen täytyy nähdä, että epämukavuusalueella olo luo pitkällä aikavälillä parempaa huomista.

Rahoitusmalli kannustaa pitämään huolta

Pohteen strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen pitää rahoitusmallin muutosta oikeansuuntaisena.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen on työskennellyt pitkään julkisella puolella. Hän kokee, että verovarojen antaminen kunnille ja hyvinvointialueille tuo runsaasti vastinetta kuntalaisille.

– Verovarojen tuloksekas käyttö on minulle sydämenasia. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään erittäin merkityksellistä työtä, jonka avulla saamme turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, Vuorinen sanoo.

Hyvinvointialueilla ollaan siirtymässä tarpeenmukaiseen rahoitukseen, jossa alue saa rahaa sitä enemmän, mitä suuremmat väestön palvelutarpeet ovat.  Anu Vuorinen pitää rahoitusmallin muutosta oikeansuuntaisena, sillä hoitoeurot kohdentuvat entistä paremmin tarvitseville. Vuorinen on tyytyväinen uuteen rahoitusmalliin sisältyvään muutokseen, joka palkitsee hyvinvointialuetta, jos se onnistuu edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.  Vuorinen puhuu niin sanotusta HYTE-kertoimesta, joka tulee mukaan hyvinvointialuerahoitukseen siirtymäajan jälkeen.

– Kerroin on aluksi vain noin prosentti alueen rahoituksesta, mutta oikeansuuntainen. Jos luvut näyttävät, että alue on onnistunut edistämään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, aluetta palkitaan siitä hienoisella rahoituksen lisääntymisellä ja toisin päin, Vuorinen selittää.

Kertoimessa on 13 mittaria, joista osa mittaa hyvinvointialueen omaa toimintaa ja osa väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta.   Alueen toiminnan onnistumista mitataan esimerkiksi sillä, miten paljon alueella on palkattu koulukuraattoreja ja -psykologeja sekä miten kattavasti lastenneuvolan, koulun ja työttömien terveystarkastukset toteutetaan.  

Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin muutosta mitataan esimerkiksi sillä, kuinka paljon alueen asukkailta on onnistuttu vähentämään ei-toivottuja tapahtumia, kuten lonkkamurtumia, vammoja, myrkytyksiä, työkyvyttömyyttä sekä toimeentulotuen varaan joutumista.Näin ollen hyvinvointialue, joka onnistuu pitämään asukkaistaan hyvää huolta, saa siitä rahapalkinnon.

– Tämä kannustaa alueita muuttamaan toimintaansa vaikuttavampaan suuntaan, Vuorinen sanoo.