"Työssä nuoret arvostavat onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia"

Nuorten työkyky eli kyky vastata työn vaatimuksiin on heikentynyt viime vuosina.

– Nuorten uupumisesta on uutisoitu paljon. Tutkimukset ja tilastot viittaavat siihen, että ilmiö on todellinen, sanoo KT:n työelämän kehittämisen asiantuntija Minna Salli.

Nuoria koskeva ilmiö on noussut esiin myös työryhmässä, jossa arvioidaan hyvinvointialueiden ja -yhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista edistäviä toimenpiteitä. Työryhmä asetettiin osana sovintoratkaisua sopimuskauden ajaksi ja se koostuu KT:n ja pääsopijajärjestöjen edustajista.

Kevan viimevuotisen työhyvinvointitutkimuksen mukaan yhä harvempi julkisen alan alle 30-vuotias kokee työssään innostusta tai työn iloa ja yhä harvempi koki työkykynsä hyväksi.

Työterveyslaitoksen (TTL) sote-sektorin työntekijöille vuosittain teettämässä Mitä kuuluu -kyselyssä alle 30-vuotiaat kokivat työkykynsä alentuneen. Erityisesti masennus- ja ahdistusoireet olivat yleisiä nuorilla, ja he palautuivat työstä heikommin kuin vanhemmat ikäryhmät. Samansuuntaista tarinaa kertovat monet muutkin tutkimukset, kuten TTL:n Kunta10 ja työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri.

Käänne parempaan

Toisaalta Kevan viime vuoden työkyvyttömyyseläkkeitä koskevissa tilastoissa on käännettä parempaan. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli kunta-alalla reilut 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Nuoret suhtautuvat työelämään entistä vaativammin ja kriittisemmin. He ovat tietoisia oikeuksistaan ja arvostavat vapaa-­aikaansa.

– Työ on heille vain yksi monista merkitystä tuottavista elämän osa-alueista. Työssä nuoret arvostavat onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Nuoria ei kuitenkaan voi niputtaa yhteen kategoriaan eivätkä he ole yhtenäinen ryhmä, Salli korostaa

Myös TTL:n viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu nuoruuden kytkeytyvän matalampaan työn imuun, korkeampaan työuupumisoireiluun ja työssä tylsistymiseen. Nuoret raportoivat muita vähemmän työn sopivan yhteen omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa.

 

”Työkyvyttömyys-eläkkeissä on käännettä parempaan.”

Minna Salli

Miten HR-asiantuntijan kannattaisi huomioida nuorten työkyky niin, että nuoren kyvyt ja energia saataisiin suunnattua organisaation hyödyksi?

Minna Salli painottaa työkyvyn suunnitelmallista ja johdonmukaista johtamista sekä valmentavaa johtamista, missä tuetaan työntekijän itseohjautuvuutta ja jatkuvaa kehittymistä. Esihenkilön on myös tärkeää tunnistaa ja hyödyntää työntekijän vahvuuksia.

Salli korostaakin voimavaroja ja niiden vahvistamisen merkitystä.

– Etenkin työn merkityksellisyys koetaan julkisella sektorilla vahvaksi ja jos pohtii yleisempää suuntaa, mitä nuoret hakevat työelämältä, niin olisi tärkeää pohtia, miten työn merkityksellisyyttä ylläpidetään työyhteisöissä ja minkälaisia voimavaroja vahvistavia työkaluja esihenkilöille voitaisi tarjota.

Kuilu koulusta työelämään

Uuden työntekijän perehdyttämistä tehtäväänsä ei Sallin mukaan voi liikaa korostaa. Nuoren pitää tietää vastuualueidensa rajat ja työpaikan pelisäännöt sekä hänelle asetettujen työtehtävien tavoitteet ja niiden merkitys organisaation kokonaisuudessa. Kesätyökauden alkaessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten nuori otetaan työpaikalla vastaan muutoinkin kuin huolehtimalla virallisesta perehdytysprosessista.

TTL:n Työpuntarin mukaan työelämän vaativuus selvästi yllättää koulusta työelämään siirtyvät nuoret. Hyppäys koulun penkiltä työelämään on iso. Sallin mielestä työelämävalmiuksien opettamiseen enemmän jo koulussa tulisi kiinnittää huomiota.

Toki nuoren täytyy ymmärtää, että töihin kuuluu myös rutiininomaisia ja ei niin mielekkäitä tehtäviä. Tärkeää on sekin, miten tämä sanoitetaan nuorelle heti työuran alussa.

Somea leimaa jatkuva sosiaalinen vertailu. TTL:n Työstä mieltä ja mielenterveyttä -hankkeessa 24–35-vuo­tiaat raportoivat vertailevansa pärjäämistään, kykyjään ja saavutuksiaan muihin enemmän kuin 36–66-vuotiaat. Vertailun havaittiin kytkeytyvän heikentyneeseen työhyvinvointiin.

– Ihmiset kirjaavat someen lähinnä onnistumisiaan. Muiden suoriutumisesta näkyy idealistinen kuva, ja se kuormittaa. On hyvä myös pohtia, milloin kuormitus johtuu työstä ja työolosuhteista ja milloin taas vapaa-ajasta sekä yksityiselämästä.

Koronan etulinjassa

Myös koronapandemia on koetellut nuorten jaksamista.

– Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään paljon lähityötä, jota ei voi hoitaa etänä. Toisaalta myös etätyön lisääntyminen on koetellut nuoria ja tuonut oman haasteensa yhteisöllisyyteen, Salli sanoo.

Mielikuvillakin on merkitystä.

– Resurssihaasteet ovat todellisia, mutta työstä ja työelämästä pitäisi puhua positiivisemmin ja ongelmista ratkaisukeskeisemmin. Työelämä tarjoaa onnistumisen ja oppimisen kokemuksia, yhteisöllisyyttä ja mielekkyyttä. Näitä asioita pitäisi vahvemmin tuoda esiin myös julkisuudessa.

Avoimia mielenterveydestä

Tietoisuus mielenterveydestä on lisääntynyt ja viime vuosina aiheesta on myös alettu puhua enemmän. TTL:n tutkimuksen mukaan mielenterveyden käsite on myös laajentunut.

–Tutkimuksen mukaan nuoret tarkastelevat monia asioita mielenterveyden kautta ja etsivät ratkaisumalleja mielenterveyden alueelta.

Nuorissa riittää vahvuuksia

Nykynuoret ovat kansainvälisiä. He suhtautuvat eri taustoista tuleviin ihmisiin sallivammin kuin vanhemmat ikäpolvet. Vaikka digiajassa on myös turhaa, digitaalisuus ja digiosaaminen sinänsä on valtava voimavara, ja se on diginatiiveilla veressä.

Tutkimusten mukaan nuorilla on muita enemmän myönteisiä kokemuksia työyhteisöstä, työilmapiiristä ja esihenkilöiden toiminnasta.

– Työyhteisö ja luottamus sen jäseniin on ollut juuri julkisen sektorin vahvuus.

TTL:n Miten Suomi voi? -tutkimustulosten mukaan erityisesti nuorten hyvinvointia voidaan edistää panostamalla yhteisöllisyyteen, arvostukseen ja onnistumisten huomioimiseen.

–  Kaikkiin tulee suhtautua arvos­tavasti ja kunnioittavasti ja kaikkien työpanos on äärimmäisen arvokas. Tutkimustietoa ja nuorten omaa näkemystä kannattaa kuitenkin hyödyntää siinä, mikä erityisesti nuoria motivoi, Salli kiteyttää.