”Yli 90 prosenttia kunta- ja hyvinvointialueilla pitää työtään merkityksellisenä."

Se, että Suomi on maailman onnellisin maa, on merkittävissä määrin kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävän työn ansiota. Näin arvioi KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen.

KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuore raportti Julkisen työn merkitys ja arvo muistuttaa, että koko hyvinvointivaltiomme perustana on hyvin tehty työ kunta- ja hyvinvointialueilla. 

Julkisilla aloilla tehtävän työn ansiosta Suomi on kärkisijoilla useissa kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan valtioiden turvallisuutta, onnellisuutta ja vakautta. 

– Kun katson aamulla ulos, niin pienet lapset kävelevät keskenään kouluun. Se ei suinkaan ole mahdollista kaikissa maissa, Hakonen sanoo. 

Kansainvälisesti arvioiden sekään ei ole itsestään selvää, että perheen toisen aikuisen ei tarvitse jättäytyä lapsen syntyessä pois työelämästä vain sen takia, että päiväkotimaksuihin ei ole varaa. 

Suomessa työntekijä voi itse valita, jääkö vielä vuodeksi kotiin vai palaako töihin. Päiväkodit mahdollistavat naisten osallistumisen palkkatöihin, mikä nostaa bruttokansantuotettamme. 

Perinteisesti laskien Suomessa julkiset toimialat tuottavat bruttokansantuotteesta viidenneksen ja yksityiset toimialat noin neljä viidesosaa. Silti julkisilla aloilla tehtävän työn rahallista kokonaisarvoa on vaikea mitata suoraan euroina, sillä julkisen työn arvo voi olla tosiasiallisesti virallisia laskelmia huomattavasti isompaa.

– Minkä arvon voi esimerkiksi laskea sille, että ketään ei jätetä Suomessa hoitamatta sairaalassa varallisuuden perusteella, Hakonen kysyy.

Julkisen työn arvo on mittava

Julkisen työn arvo on helppo mieltää, kun tarkkailee, mitä sillä saadaan aikaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ansiosta ihmisten hyvinvointi paranee. Kunnallistekniikka puolestaan edesauttaa yhteiskuntaa, ihmisiä ja yrityksiä toimimaan.

Positiivisten esimerkkien esiintuominen on tärkeää. Hakonen painottaa, että jos me emme tuo esille sitä, mitä julkisella työllä saadaan aikaan vaikkapa päiväkodeissa, sairaaloissa, kouluissa tai lastensuojelussa, näkyväksi jäävät vain kustannukset. 

– Silloin julkinen työ ja työntekijät muuttuvat menoeriksi, joita tarkastellaan vain talouden silmälaseilla, Hakonen sanoo. 

Julkisen työn hyviä puolia listaavalle raportille onkin tilausta. On viisasta talouspolitiikkaa antaa rahaa julkiseen työhön, koska se tuottaa kasvua, hyvinvointia ja tarvittavaa osaamista yhteiskunnalle, yrityksille ja ihmisille. 

– Raha on tärkeä näkökulma. Jos leikataan, pitää olla tarkkana, että ei viedä sellaisia eväitä, joiden avulla Suomi pärjää nyt ja tulevaisuudessa, Hakonen sanoo. 

”Yli 90 prosenttia kunta- ja hyvinvointialueilla pitää työtään merkityksellisenä.”

Kehittäminen kuuluu julkiseen työhön

Iso osa julkista työtä tehdään ihmisten parissa, kuten terveyskeskuksissa, päiväkodeissa, vammaispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja kouluissa. Lisäksi monet kunnallispalvelut, kuten teiden auraaminen ja kirjastotyö, helpottavat ja parantavat ihmisten elämää.   

– Ihmisten auttaminen tärkeissä asioissa tekee julkisen työn merkitykselliseksi, Hakonen sanoo.

Ei olekaan mikään ihme, että julkisissa töissä ihmiset arvioivat oman työnsä kaikkein merkityksellisimmäksi, kun verrataan yksityisiä-, julkisia- ja järjestötyönantajia.  

– Yli 90 prosenttia kunta- ja hyvinvointialueilla pitää työtään merkityksellisenä, Hakonen sanoo.

Tulos on helppo ymmärtää. Kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaiset pääsevät osalliseksi niin lasten syntymään, kuin muihinkin elämän keskeisiin nivelvaiheisiin. Eikä vaikutustyö rajoitu kunnissa ja hyvinvointialueilla vain yksittäisiin ihmisiin tai perheisiin.

– Merkityksellisyyttä julkiseen työhön tuovat myös monet yhteiskunnalliset asiat sekä ilmastonmuutokseen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kysymykset, joita ratkotaan yhä enemmän paikallisella tasolla, Hakonen sanoo.

Ratkaisujen hakeminen ja toiminnan kehittäminen kuuluvat yhä tiiviimmin nykyaikaiseen julkiseen työhön. 

–  Kun pääsee kehittämään omaa työtään, työyhteisön työtä ja yhteistyöverkostoa, se tekee työstä kiinnostavan, Hakonen sanoo.

Myytit kaatuvat nurin

Raportissa listataan kunta- ja hyvinvointialuetyöhön kohdistuvia virheellisiä uskomuksia. Julkinen työ Suomessa ei esimerkiksi suinkaan ole leppoisaa lapioon nojailua eikä julkiselle taloudelle ole tiedossa mitään ihannekokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Iso julkinen talous voi olla leikkauskohteen sijaan positiivinen merkki valtion, hyvinvointialueen tai kunnan taloudessa, kun se mahdollistaa kasvua. 

Julkisen työn arvosta käydään liian vähän keskustelua. Hakonen arvelee sen johtuvan siitä, että itsensä esiin tuominen ei ole perinteisesti kuulunut varsinkaan julkiseen työhön. Se ei tarkoita, ettei kerrottavaa olisi.

– Esimerkiksi lapsi- ja perhetyössä saadaan aikaan tosi hienoja juttuja miltei joka päivä, mutta ei ole ollut tapana, että oltaisiin ylpeitä ja kerrottaisiin niistä julkisesti. Vaikuttamis- ja onnistumistarinoita tarvittaisiin enemmän, Hakonen sanoo.

Jos julkisesta työstä puhutaan positiivisemmin, sen arvo huomataan muulloinkin, kuin vasta sitten, kun palvelua ei syystä tai toisesta ole saatavilla. Työkulttuurissamme on hyvin yleistä puhua työssä jaksamisesta ja kuormittumisesta. 

– Mutta jos kuormittuminen on yleinen puhetapa, oikein kukaan ei ehkä uskalla kertoa, että töissä on mukavaa ja itse jaksaa oikein hyvin, Hakonen sanoo. 

Hänen mielestään on syytä puhua nykyistä enemmän siitä, mitä varten työtä tehdään ja mitä sillä saadaan aikaan. 

– Se kiinnostaa kansalaisia ja saa päättäjätkin helpommin miettimään hyvän työn edellytyksiä, Hakonen kannustaa.