"Ammattialojen rajat ylittävällä osaamisella työntekijä pystyy ottamaan muutoksen haltuun"

Kun johtamiseen on keskitytty viime vuosina niin paljon, asiantuntijat haluavat kehittää tulevaisuudessa jotain uutta ja jännempää. Näin ennakoi Mertzi Bergman.

Ammattialojen rajat ylittävä osaaminen käy alati tärkeämmäksi kunta- ja hyvinvointialueiden työpaikoilla. Näin arvioi KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman.

– Työelämä, organisaatiot ja toimenkuvat muuttuvat entistä nopeammin. Ammattialojen rajat ylittävällä osaamisella työntekijä pystyy ottamaan muutoksen haltuun.

Ammattialojen rajat ylittävällä osaamisella tarkoitetaan osaamista, joka ei liity mihinkään tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen mutta on hyödyllistä useimmissa töissä. Tällaiseksi lasketaan vaikkapa tiimityötaidot, digitaaliset taidot, sopeutumiskyky, itsensä johtaminen ja ennakointiosaaminen.

– Ammattialojen rajat ylittävän osaamisen voi mieltää selkärepuksi, jota työntekijä kantaa aina mukanaan, tai salaiseksi aseeksi, jolla hän pärjää muuttuvalla työurallaan muuttuvissa ympäristöissä, Bergman sanoo.

Osin tällainen selkäreppu on luonnekysymys. Joillakin ajattelu on nopeampaa ja joustavampaa kuin muilla, ja jotkut ovat luonnostaan sosiaalisia. Bergmanin mukaan on kuitenkin hedelmällistä tarkastella ammattialojen rajat ylittävää osaamista taitoina eikä ominaisuuksina.

– Esimerkiksi johtamiskoulutuksista kaikki saavat hyödyllisiä taitoja, vaikka johtajan rooli sujuisikin toisilta luontevammin.

Taidot pitää sanoittaa

Miten ammattialojen rajat ylittävää osaamista voisi oppia? Bergmanin mukaan kyse on ennen kaikkea työyhteisössä tapahtumasta oppimisesta ja yhteisön kyvystä kehittää toimintatapojaan.

– Tärkeää on sanoittaa. Joku voi olla erityisen hyvä itsensä johtaja ja toinen loistava ennakoija, mutta jos taitoja ei lausuta ääneen, ne jäävät näkymättömiksi ansioiksi. Työntekijät eivät silloin itsekään osaa antaa arvoa kyvyilleen, eivätkä kollegat opi niistä mitään.

Työntekijät voivat jakaa hiljaista tietoa erityiskyvykkyyksistään sisäisen koulutuksen kautta.

– Yhdessä oppimisen merkitys korostuu tulevaisuudessa. Mitä kompleksisempi asia, sitä enemmän siitä opitaan yhdessä. Nytkin työntekijöiden olisi hyvä tiedostaa oppimisaspekti kaikessa: mitä uutta tuli tänään duunissa? Jos tällaiseen puheeseen ei ole rutiinia, tieto katoaa, Bergman sanoo.

Ennakoinnin tarve kasvaa

Bergman selvitti loppuvuodesta kunta- ja hyvinvointialan työnantajien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta. Kyselytutkimukseen saatiin vastaus 71 kunnasta tai kuntayhtymästä. Vastaajat olivat etupäässä HR-johtajia ja -päälliköitä.

Kyselyssä he saivat arvioida, mitkä ovat viisi tämän hetken tärkeintä ammatti­alojen rajat ylittävää osaamista heidän organisaatiossaan ja mitkä viisi ovat tärkeimpiä tulevaisuudessa. He saivat valita viiden kärkeen osaamisia 14 osaamisen joukosta.

Kysely paljasti asennemuutoksia monen osaamisen kohdalla.

Ennakointiosaaminen oli HR-johtajien listalla nyt sijalla 10, mutta tulevaisuudessa se nähtiin toiseksi tärkeimmäksi.

– Ilman sitä ei pystytä vastaamaan tarpeisiin ja muutoksiin, joita kuntiin on tulossa. Varmasti myös geopoliittinen kriisi ja koronapandemia pahoina yllätyksinä ovat havahduttaneet ennakoinnin tarpeeseen, Bergman arvioi.

Viimeaikainen vilkas keskustelu digi­turvasta ja kyberuhista on luultavasti vaikuttanut siihen, että HR-johtajat arvottivat digitaalisen turvallisuus­osaamisen tulevaisuuden taitona kolmannelle sijalle. Nykyisyydessä he arvottivat sen vasta sijalle 12 eli kolmanneksi viimeiseksi.

Tiimityön kehittäminen saavutti saturaatiopisteen

Arviointitehtävä tuotti myös yllättäviä ja vaikeasti tulkittavia tuloksia. Tiimityötaidot nähtiin nyt neljänneksi tärkeimmäksi ammattialojen rajat ylittäväksi osaamiseksi. Tulevaisuudessa tiimityötaidot arvotettiin kuitenkin pahnanpohjimmaiseksi eli sijalle 14.

– Ehkä tiimityötä on viime aikoina kehitetty niin paljon, että tulevaisuudessa se nähdään itsestäänselvyydeksi. Jumbosija heijastaa ehkä enemmänkin kyllästymistä tiimityöskentelyn kehittämiseen, ei niinkään sitä, että tiimityöskentelyn merkitys tulevaisuudessa vähenisi.

Johtamisosaaminen putosi kyselyssä pronssilta sijalle seitsemän, ja siinä saattaa Bergmanin mukaan näkyä sama ilmiö. Kun johtamiseen on keskitytty viime vuosina niin paljon, asiantuntijat haluavat kehittää tulevaisuudessa jotain uutta ja jännempää.

”Selkärepun voi mieltää salaiseksi aseeksi, jolla työntekijä pärjää muuttuvalla työurallaan.”

Digiosaaminen jatkaa kärkitaitona

Ammattialojen rajat ylittävistä osaamisista digitaalinen osaaminen loistaa vastaajien listalla kärjessä nyt ja tulevaisuudessakin.

– Harvassa työssä pärjää enää ilman digitaitoja. Pandemian ja työn murroksen kautta digiosaamisen merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa.

Toisaalta digitaitojen kärkisija ei ollut niin ehdoton kuin ennen. Nykyisyyden taitona sen nosti viiden kärkeen kolme neljästä vastaajasta mutta tulevaisuuden taitona vain joka toinen vastaaja. Syynä voi Bergmanin mukaan olla itsestään selvän vastauksen vierastaminen tulevaisuuteen katsoessa, mutta mahdollisesti myös näkemys siitä, että nykyisen pandemia-ajan osin pakotetuistakin Teams-kokouksista palataan hieman vähemmän etäilevään työkulttuurin.

Kärjessä jatkaa myös itsensä johtaminen, joka putosi hopealta pronssille nykyisyydestä tulevaisuuteen.

– Itsensä johtaminen on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaista jatkuvasta oppimisesta resilienssin vahvistamiseen. Sen avulla työntekijä pystyy ottamaan haltuun kasvavaa epävarmuutta. Vastuu osaamisen kehittämisestä on lopulta työntekijällä itsellään, eikä sitä voi sysätä kenellekään muulle.

Ammattialojen rajat ylittävissä taidoissa Bergman korostaa myös ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka liittyvät kykyyn kyseenalaistaa ja ajatella uusiksi. Nämä taidot nousivat viitos­sijalta neljänneksi nykyisyydestä tulevaisuuteen matkatessa.

– Kun hyvinvointialueet ovat kehittymässä, työntekijöiltä tarvitaan kokeilevaa ja kriittistä ajattelua. Näin he osaavat kohdentaa käytössä olevia resursseja viisaasti ja kekseliäästi.