Työn muokkaamisella helppoja hyötyjä

Miten työhyvinvointia ja osaamista pitäisi johtaa tulevaisuudessa julkisella sektorilla? ​Keravan perusopetusjohtajan Terhi Nissisen ykkösvastaus on panostaa työn muokkaamiseen.

– Se ei maksa mitään, ja se on helppo ottaa käyttöön julkisen sektorin työpaikoilla. Työn muokkaaminen parantaa tehtävässä suoriutumista ja roolirajat ylittävää työskentelyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta.

Nissinen on tehnyt virkatyönsä ohella väitöskirjaa tulevaisuuden työelämätaidoista. Monet artikkelit käsittelevät tai sivuavat työn muokkaamista (job crafting). Käsite tarkoittaa sitä, että työntekijä ottaa ja hänelle annetaan autonomia päättää, kuinka hän toteuttaa työnsä.

– Työntekijä miettii, miten parhaiten valjastaisi taitonsa palvelemaan organisaation tavoitteita, Nissinen kertoo.

Organisaation tavoitteet ovat Nissisen mukaan asian ydin, ja johtajan pitää olla tässä tarkka. Työntekijä ei saa työn muokkaamisen varjolla päättää tekevänsä vain itselleen mieluisia asioita tai valita jollekulle toiselle kuuluvia vastuita.

– Aina on ihmisiä, jotka puskevat kohti rajoja. Se on organisaatiolle hyödyllistä. Kun johto osaa johtaa ja sanoittaa tavoitteet hyvin, en näe työn muokkaamisessa riskiä.

Työn imu kasvaa

Työn muokkausta voidaan organisaatiossa toteuttaa monin tavoin. Työntekijä voi esimerkiksi valita itselleen sopivia työkaluja. Joku on taitava käyttämään sellaisia sähköisiä työkaluja, jotka eivät kuulu organisaation tavallisiin ohjelmistoihin tai ovat käytäntöjen vastaisia. Kun normeista joustetaan, yksilön tehokkuus kasvaa.

– Toinen käyttää työkaluna sosiaalista osaamistaan ja hoitaa hommat kollegojen ja verkostojen avulla. Ihmisillä on eri vahvuuksia, ja melkein mikä tahansa voi käydä ’työkalusta’, Nissinen sanoo.

Ihmisten vuorokausirytmit ja elämäntilanteet poikkeavat, ja sallimalla joustoa työaikoihin voidaan saavuttaa tehokkaampi työpanos. Työn muokkauksesta käy sekin, kun joku opettelee käyttämään paremmin sähköisiä ohjelmistoja ja järjestelmiä.

– Julkisen sektorin järjestelmissä on paljon tietoa, mutta useimmat osaavat käyttää niitä vain perustasoisesti.

Toimiva työn muokkaus parantaa tutkimusten ja myös Nissisen omien väitösartikkelien mukaan työn imua.

– ”Työn imulla” tarkoitetaan sitä, että ihminen uppoutuu ja omistautuu tehtäväänsä. Sillä taas on suora yhteys fyysiseen terveyteen ja oikeastaan kaikkeen hyvään työpaikoilla.

Palveleva johtaminen vapauttaa

Toiseksi tärkeäksi käsitteeksi Nissinen nostaa palvelevan johtamisen kulttuurin (servant leadership). Siinä johtaja käyttää toimivaltaansa niin, että työntekijä tulee ykkösenä ja organisaatio kakkosena. Ajattelutavan mukaan organisaation tavoitteet toteutuvat parhaiten, kun henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä työtä mielekkäästi.

– Työelämä on nykyään useimmilla sektoreilla niin monisäikeistä, että johtaja ei voi tuottaa organisaation tavoitteita yksin. Vaikkapa sairaaloissa lopulta juuri henkilöstö tuottaa asiakaskokemuksen, Nissinen sanoo.

– Palveleva johtaminen vaatii johtajalta kypsää otetta ja visiota. Parhaimmillaan henkilöstö tuo johtajalle tietoa, miten työ olisi järkevintä tehdä. Luottamus saa alaiset tekemään enemmän kuin heidän perustoimenkuvansa vaatisi.

Rutiineista keskustelu kunniaan

Keravan perusopetusjohtajana Nissinen soveltaa akateemisia oppeja käytäntöön. Työn kalenteroinnilla hän yrittää hallita aikaansa niin, että sitä riittää kokousten lisäksi myös vapaaseen vuorovaikutukseen.

Nissinen kierrättää työpistettään kaupungin eri kouluissa. Työtila järjestyy koulusihteerin tai koululääkärin huoneesta, ja näin Nissinen pysyy kartalla opetuksen arjesta.

– Usein työntekijät tuovat esille sen, kuinka tärkeä voimavara kollegat ja esihenkilöt ovat vaikeissa tilanteissa. Tämä on tietenkin tärkeää, mutta yritän virittää keskustelua myös arkisista rutiineista ja työn vaatimuksista: miten tiedonhallinta ja viestintä toimivat, ja ovatko tehtävänkuvat selkeitä ja prosessit toimivia?

Kuka hän on?

Terhi Nissinen

Keravan perusopetusjohtaja

Viimeistelee kasvatustieteen väitöskirjaansa Helsingin yliopistoon. Artikkeleiden aiheina ovat muiden muassa tulevaisuuden työelämätaidot ja työn muokkaus julkisella sektorilla.