Työelämän kehittäminen
1
/2023

Juha Knuuti, työmarkkina-asiamies

Eläkeläisten työntekoa tulisi kannustaa

Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden vähentyessä on yhä tärkeämpää pidentää työuria alusta, keskeltä ja loppupäästä. Eläkelaisten työvoimareserviä olisi syytä hyödyntää entistä paremmin, KT:n työmarkkina-asiamies Juha Knuuti kirjoittaa.

Juha Knuuti

Keva ja Eläketurvakeskus (ETK) ovat julkaisseet erilliset tutkimukset eläkeläisten työnteosta. ETK:n mukaan alle 68-vuotiaiden vanhuus­eläkeläisten työnteko on lisääntynyt suhteellisen tasaisesti.  Viime vuosina tosin on tullut hienoista takapakkia, joka johtui vanhuuseläkkeen alaikärajan noususta. Koronapandemia on myös saattanut vähentää eläkkeensaajien työtilaisuuksia. Vanhuus­eläkkeen rinnalla tehty työ on usein osa-aikaista tai epäsäännöllistä.

Julkisen alan eläkeläiset tekevät enemmän töitä kuin yksityisen alan. Tämä arvellaan johtuvan osittain siitä, että julkisen alan suurilla kuntatyönantajilla on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen kuin yksityisen alan keskimäärin melko pienillä työnantajilla.

Kunta-alan vanhuuseläkeläisistä 7 prosenttia töitä

Eläkeläisten työnteon yleisyyden tutkiminen on jonkin verran hankalaa, jos vertaa Kevan ja ETK:n tilastoja keskenään. Kevan mukaan kunta-alalla vanhuuseläkkeellä olevista alle 68-vuotiaista työskenteli vuosina 2011–2020 keskimäärin noin seitsemän prosenttia.

Kevan lukua ei voi pitää kovin suurena, mutta onneksi suunta on ollut nouseva. Pahenevassa työvoimapulassa on hyvä tietää, että eläkeläisissä on käyttämätöntä reserviä. Vuonna 2020 hoitoalan eläkeläisistä teki töitä 26 prosenttia ja opetusalan eläkeläisistä 24 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa vastaava osuus oli 17 prosenttia.

ETK:n mukaan vuoden 2021 lopussa varsinaista vanhuuseläkettä maksettiin kaikkiaan 260 000:lle alle 68-vuotiaalle, joista noin 33 800 teki töitä eläkkeen rinnalla vuoden lopussa. ETK:n arvion mukaan kunta-alan vanhuuseläkeläisistä töitä teki vuoden lopussa vajaa 13 000 henkilöä.

Osa-aikainen työnteko yleistä kunta-alalla

Vuosina 2011–2022 kunta-alan osatyökyvyttö­myyseläkkeellä olleista töitä teki lähes 90 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työskenteleminen oli yleistä hoitoalalla, varhaiskasvatuksessa sekä siivous- ja keittiöalalla.

Työnteko osatyökyvyttömyyseläkkeellä on odotettavaa, sillä eläkkeeseen sisältyy oletus työssä jatkamisesta. Kunta-alan osatyökyvyttömyyseläkeläisistä suurin osa tekee töitä 60 prosentin ylärajalla. Yksityisellä sektorilla työskentely osatyökyvyttömyyseläkkeellä on vähäisempää. 

Verotus suosii eläkkeen ja työnteon yhdistämistä

Eläkettä ja työntekoa yhdistävillä on tutkimusten mukaan keskimäärin korkeampi työeläketurva kuin niillä, jotka eivät työskentele lainkaan vanhuuseläkkeen ohessa. Tämä saattaa viitata muita eheämpään ja vakaampaan työuraan. Voi olla, että töitä tehdään tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi koettujen työtehtävien takia, eikä niinkään taloudellisen pakon sanelemana. Toki vaihtelu on suurta ja kaikenlaisia syy-­yhteyksiä mahtuu mukaan.

Verotus suosii jonkin verran työn ja eläkkeen yhdistämistä, kun eläkeläinen voi hyödyntää sekä eläketulo- että ansiotulovähennystä. Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa. Muut ansiotulot pienentävät eläketulovähennystä, ja kun vähennys pienenee, veroprosentti kasvaa. Toisaalta palkkatulosta saa tulonhankkimis-, ansiotulo- ja työtulovähennyksen. Veroprosentti onkin eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos tulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä. 

17.2.2023