”Hyvä johtaminen säteilee ympäristöön”

Millainen esihenkilö olen? Miten annan palautetta niin, että saan työntekijät tekemään parhaansa? Entä miten puutun epäkohtiin esimerkiksi silloin, jos työntekijä alisuoriutuu?

Jyväskylän kaupungissa on mietitty vastuullista johtamista. Nyt esihenkilöille on alkamassa koulutusohjelma, jonka painopiste on johtajuuden kehittämisessä.

Vastaavia koulutuksia on järjestetty Jyväskylässä ja muissakin kunnissa aikaisemminkin. Uutta ainakin Jyväskylässä on se, että koulutuksessa korostetaan vuorovaikutusta ja esihenkilön omaa roolia.

Sekin on uutta, että osallistuminen ei enää ole vapaaehtoista. Koulutukseen velvoitetaan osallistumaan sekä uudet että pitkään esihenkilöinä työskennelleet.

Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä ja hänen tiiminsä ovat kuulleet esihenkilöiden ja työtekijöiden edustajien toiveita siitä, mitä koulutus voisi sisältää.

– Piloteissa on selvinnyt, että he ovat miettineet käsiteltäviä asioita ja haluavat kehittyä ja jakaa kokemuksiaan, Aroheinä kertoo.

Kuuntele alaisia

Arja Aroheinä pohtii vastuullista johtajuutta myös kunta-alan kehittämisjaoksen puheenjohtajana. Hän pitää vastuullista johtamista laajana käsitteenä, josta riittää opittavaa ja ymmärrettävää.

– Olen nöyrä. Tunnistan kyllä, että meillä on vielä paljon parannettavaa.

Aroheinän mielestä vastuullinen johtaja ja esihenkilö on lämmin, jämäkkä, rehellinen, avoin ja oikeudenmukainen. Hän ymmärtää moninaisuutta ja pystyy johtamaan eri taustoista tulevia ihmisiä.

Vastuullinen johtaja ei juutu epäkohtiin vaan etsii ratkaisuja ja katsoo eteenpäin. Hän kysyy alaistensa kuulumisia ja myös kuuntelee, mitä he vastaavat.

– Esihenkilöiden arki on haastavaa. Heitä pitää tukea työssään ja dialogille sekä laadukkaalle vuoropuhelulle pitää varata aikaa.

Aroheinä korostaa myös sitä, että esihenkilölle on tärkeää antaa eväitä esimerkiksi vaikeisiin asioihin puuttumiseen, asioiden sanoittamiseen ja siihen, miten esihenkilö voi luoda työyhteisöstään psykologisesti turvallisen tilan.

Helppoa vastuullinen johtaminen ei ole. Työtä on paljon, ja velvoitteita tulee monesta eri suunnasta.

Asetu muiden asemaan

Kunnissa vastuullisen johtamisen pitäisi siinä mielessä olla itsestään selvää, että jo kuntalain mukaan kuntien pitää esimerkiksi edistää asukkaittensa hyvinvointia ja järjestää palvelut kestävällä tavalla.

Lainsäädäntö siis sekä velvoittaa että ohjaa johtajien työskentelyä, mutta ­Arja Aroheinän mielestä se ei aina riitä eikä auta arjessa.

Esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa valmistelijoiden on hyvä miettiä, miltä itsestä tuntuisi olla marginaalissa ja pyrkiä ymmärtämään, miltä valta-asetelma voi marginaalista katsottuna tuntua.

– Hyvä johtaminen säteilee ympäristöön. Kun henkilökunta voi hyvin, he pystyvät myös tekemään työnsä laadukkaasti.

Aroheinä painottaa, että vastuullisessa johtamisessa ja päätöksenteossa pitää ottaa huomioon päätösten vaikutukset ja punnita, mitä niistä seuraa. Jo hyvinvointi on arvo sinänsä.

”Olen nöyrä. Tunnistan kyllä, että meillä on vielä paljon parannettavaa.”

Arja Aroheinä, Jyväskylän henkilöstöjohtaja

 

Budjettileikkaukset pakottivat irtisanomisiin

Vuosi 2023 oli rankka Jyväskylän työntekijöille. Elokuussa alkoivat yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyivät lokakuussa.

Tulos oli kunnille harvinainen: työntekijöitä on irtisanottu. Tammikuun 2024 lopussa irtisanottuja oli muutama. On mahdollista, että vielä jotkut joutuvat jättämään työnsä.

Arja Aroheinä kertoo, että irtisanomisuhan alla oleville tarjottiin vaihtoehtoista tehtävää. Suurin osa otti sen vastaan mutta eivät kaikki.

Kuormittavin tilanne on tietenkin työntekijöille, mutta ei se helppoa ole esihenkilöillekään. Prosessi on ollut pitkä, ja osa ratkaisuista on epämieluisia.

HR:n työntekijät ovat tukeneet esihenkilöitä, kun he ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä.

– Tapaamme ihmisiä mahdollisimman paljon kasvokkain. Vaikeista asioista ei voi keskustella esimerkiksi vain sähköpostilla.

Kepeitä eivät lähivuodetkaan tule olemaan.

Kaupunginvaltuutetut päättivät lähes 41 miljoonan euron sopeutustoimenpiteistä. Taloussuunnitelmassa on varauduttu vielä jatkosopeutustoimiin eli esimerkiksi palveluiden leikkauksiin.

Joukon etu menee yksilön edelle

Vastuullinen johtaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että johtajan teot olisivat aina mukavia. Arja Aroheinä muistaa työhistoriastaan hetken, jolloin hän ymmärsi, mikä auttaa häntä olemaan jämäkkä.

Aroheinällä oli hoidettavanaan eräs vaikea yksittäiseen työntekijään liittyvä asia. Aikansa pohdittuaan hän ymmärsi, että kun tilannetta ei katso vain yksittäisen työntekijän vaan kaikkien työyhteisöön kuuluvien ja asiakkaiden kannalta, ratkaisu on ilmiselvä.

– Se oli itselleni havahduttava hetki, kun tajusin, miten monen elämään asia vaikuttaa. Laajan joukon etu menee yksilön edun edelle.

Mustavalkoista tämäkään ei ole. Jos aina ajattelee vain enemmistön näkökulmaa, voi mennä metsään. Enemmistön näkökulma ei aina ole vastuullisin.

Työntekijöiden huoli kuultiin

Yksi esimerkki vastuullisesta johtajuudesta on se, miten kaupunki reagoi koulunkäynnin ohjaajia askarruttaneeseen asiaan.

Ohjaajat olivat joutunut miettimään, miten puuttua väkivaltaisen oppilaan käytökseen lain sallimissa rajoissa. Tilanne oli sen verran hankala, että käytännöt eivät olleet ohjaajalle ja hänen kollegoilleen selvät.

Johtajat ottivat asian vakavasti ja laativat ohjeet, joita ohjaajat voivat tarvittaessa jatkossa hyödyntää. Ohjeita oli tekemässä paitsi juristi myös ohjaajat, sivistyksen toimialan johtajat ja HR:n työntekijät.

– Toivomme, että voisimme myös vaikuttaa lainsäädäntöön, että se huomioisi paremmin muutoksen koulumaailmassa, Aroheinä kertoo.

Vastuullisuuteen kannustavia ja vaikuttavia asioita siis voi ja kannattaa kirjata ylös ohjeeksi asti. Kuitenkin vasta yhteiset teot osoittavat, miten ne toteutuvat käytännössä. ■