Ilon kautta, uutta kohti 

Kiitosjuhlan idea syntyi henkilöstöjohtaja Nina Holopaisen mukaan jo keväällä vastaiskuna sille, miten teknisenä toimenpiteenä hyvinvointialueeseen liittyminen ja liikkeenluovutus näyttäytyivät. Valtuustosta tuli kysymys, kuinka kaupunki aikoo kiittää siirtyvää henkilöstöään palveluksesta. 

– Syntyi oivallus, että eihän meidän sote-väkemme lähde minnekään, vaan tekijät pysyvät paikoillaan tutuissa tehtävissään. Siitä näkökulmasta uudistus alkoi vaikuttaa hyvältä nivelkohdalta katsoa taaksepäin sitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja kiittää henkilöstöä. Samalla halusimme juhlistaa uuden aikakauden alkua, Holopainen kertoo. 

Yli puolet Varkauden kaupungin henkilöstöstä siirtyy uudistuksessa uusille työnantajille: Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy 800 henkilöä ja tukipalveluista huolehtivalle Servica-yhtiölle 130 henkilöä. Kaupungin palvelukseen jää 720 työntekijää.  

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluvat vuoden alusta lukien Kuopion, Varkauden ja Iisalmen kaupungit sekä 16 muuta kuntaa. Erikoissairaanhoidosta alueella vastaa Kuopion yliopistollinen sairaala KYS. 

Patruunan päivistä uuteen vaiheeseen 

Kiitos ja kumppanuus -juhlat järjestettiin 29.11. koko kaupungin henkilöstölle, ei ainoastaan siirtyvälle väelle. Mukaan pääsyn varmistamiseksi tilaisuuksia järjestettiin kaksi: toinen päivällä ja toinen illalla. Juhlan pääosassa oli henkilöstö.  

Lisäksi mukaan kutsuttiin yhteistyökumppaneita, kaupungin poliittista ja virkamiesjohtoa sekä hyvinvointialueen ja Servican johtoryhmän jäseniä. Mukana oli myös sote-henkilöstö Joroisista, joka on kuulunut yhteistoiminta-alueeseen Varkauden kanssa. 

Juhlassa herätettiin eloon Varkauden kaupungin henkinen isä, 1900-luvun alkupuolella metsäteollisuudessa vaikuttanut vuorineuvos Walter Ahlström (1875–1931). Häntä esitti monialayhtiö Honeywellin paikallisjohtaja Tommi Taskinen, jota Holopainen kuvaa taitavaksi ja karismaattiseksi harrastajanäyttelijäksi. Ahlström isännöi tilaisuutta yhdessä kaupunginjohtaja Joonas Hännisen kanssa.  

– Walter Ahlströmin kautta haluttiin kytkeä tämän päivän muutos osaksi jatkumoa, joka Varkaudessa on ollut. Aikoinaan sote-palveluita tarjosi yksityinen teollisuusyritys, sitten kaupunki, ja nyt siirrymme jälleen uuteen aikaan. Hyvinvointialue on osa tarinaa, jossa tehdään työtä varkautelaisten hyväksi, Holopainen kertoo. 

Teollisen historian ohella juhlassa muistettiin myös kolmatta sektoria ja yhteistyökumppaneita. Tämä näkyy siinä, että ehdotuksia juhlassa palkittavista työntekijöistä kysyttiin kaupungintalon ulkopuolelta. Esimerkiksi yrittäjäjärjestöä ja nuorisovaltuustoa pyydettiin mukaan nimeämään työntekijöitä ja viranhaltijoita, jotka ovat aidosti kuunnelleet kaupunkilaisia. 

Muutos tuo uusia mahdollisuuksia 

Nina Holopaisen mukaan tuleva hyvinvointialue on henkilöstön kannalta mahdollisuus, ei uhka. Arkisessa työssä juuri mikään ei muutu, jos henkilö ei itse niin halua. 

– Työpiste, työtehtävät ja asiakkaat ovat samat kuin ennenkin. Sen sijaan hyvinvointialue isompana työnantajana tuo mahdollisuuksia niille, jotka haluavat edetä urallaan tai hakeutua uusiin tehtäviin, hän sanoo. 

Holopainen kuitenkin haluaisi, että ainakin yksi asia muuttuu. Kuntalaiset tulee ottaa hyvinvointialueella entistä paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen. Osallisuutta on osattava johtaa, ja sen on oltava sisällä organisaation toimintakulttuurissa. Myös viestintä on tärkeää. 

– Tässäkin kuntien ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä. Palvelujen käyttäjän on löydettävä tarvitsemansa palvelut itselleen loogisesta paikasta, esimerkiksi kunnan omilta verkkosivuilta.

Palveluntuottajasta edunvalvojaksi 

Sekä Holopainen että kaupunginjohtaja Joonas Hänninen näkevät, että Varkauden kaupungin rooli on toimia kaupunkilaisten edunvalvojana uudessa tilanteessa. Uutta aikakautta leimaavat Holopaisen arvion mukaan verkostomainen toimintatapa ja kumppanuudet. Kaupunki on yksi toimija muiden joukossa, ja mosaiikin paloja ovat myös järjestöt sekä yksityiset toimijat.  

Jotta muutos onnistuu, pitää uskaltaa antautua aitoon vuoropuheluun ja pyrkiä yhteisiin tavoitteisiin. Riskinä vaanii poteroituminen, jos niin kunnat, hyvinvointialue kuin Servicakin toteuttavat vain omaa strategiaansa.  

– Uudet toimijat ovat yhteistyökumppaneita Varkauden kaupungin kehittämisessä. Kaupunki huolehtii siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Avainasemassa tässä ovat luontevat arjen kontaktit kaupungin ja hyvinvointialueen kesken, Holopainen sanoo.

Holopainen itse ei jää purkamaan siiloja Varkauteen, vaan hän aloittaa vuodenvaihteessa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstöjohtajana. Siellä hän on näköalapaikalla uuden ajan kuntastrategioiden luomisessa. 

Katse elinvoiman ja väkiluvun nostoon 

Myös kaupunginjohtaja Joonas Hänninen näkee, että sote-uudistus tulee tarpeeseen. Hyvinvointialueiden myötä työnjako selkeytyy, kun kunnilla on omat tehtävänsä ja hyvinvointialueilla omansa. 

– Järjestämisvastuun siirto oli tarpeen, sillä kunnat olisivat ennen pitkää ajautuneet erilaisiin ongelmiin. Myös henkilöstöjohtaminen on ollut haasteellista, kun kunnassa on ollut monia hyvin erilaisia henkilöstöryhmiä, Hänninen sanoo. 

Kaupungin tehtävien supistumisenkin Hänninen näkee mahdollisuutena. Aiempaa pienempi tehtäväkenttä antaa tilaa keskittyä esimerkiksi elinvoiman kehittämiseen.

– Varkauden asukasluku on painunut alle 20 000:n, mikä jo itsessään tarkoittaa supistamistarpeita henkilöstössä. Samoin valtuusto on jatkossa pienempi. Toisaalta talous- ja palkkahallinto on päätetty palauttaa omaksi toiminnaksi.

Kaupunginjohtajan mukaan Varkaus haluaa kääntää väkiluvun suuntaa houkuttelevalla tonttipolitiikalla ja maahanmuuttajien hyvällä kotouttamisella.

– Teollisuuskaupunkina Varkaudella on kansainvälisiä perinteitä, ja siksi näen, että olemme onnistuneet jo melko hyvin ukrainalaisten kanssa. He ovat löytäneet hyvin työtä, ja ainakin osa heistä voi jäädä tänne pysyvästikin, Hänninen kertoo.