Vihdoinkin pitkäjänteisyyttä työelämän kehittämiseen

Ikäluokat pienevät, väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja palveluntarve kasvaa. Samaan aikaan moni ala potee pahaa henkilöstöpulaa. Nykytilanteessa kuntien ja pian aloittavien hyvinvointialueiden on ensiarvoisen tärkeää paitsi pystyä pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistään myös houkuttelemaan uusia. 

– Kaikki tämä johtaa siihen, että tarvitaan entistä enemmän tuloksellisuuteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin liittyvää työtä. Työtä sen eteen, että ihmiset jaksavat tässä myllerryksessä, sanoo KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka. 

Tämä tavoite on KT:lle ja työntekijäpuolen pääsopijajärjestöille Jukolle, JAU:lle ja Sote ry:lle yhteinen ja entistä tärkeämpi. Siksi järjestöt ovat tänä vuonna sopineet niin sanotusta työelämäpaketista osana sopimusratkaisua. Osapuolet sitoutuivat rahoittamaan työelämän kehittämistä yhdessä. Lisäksi ne sopivat uusista työryhmistä, jotka kehittävät ja toteuttavat työtä. 

Anna Kukan mukaan uutta ei ole se, että työelämää kehitetään. Sitä järjestöt ovat tehneet yhdessäkin jo seitsemän vuoden ajan. Tähän asti kehittäminen on ollut kuitenkin projektiluontoista, ja sitä on tehty etupäässä ulkopuolisella rahoituksella. Työ on siis aina ollut määräaikaista. Iso osa projekteihin palkattujen ihmisten työajasta on kulunut hankkeiden käynnistämiseen, raportointiin, alas ajamiseen ja muuhun ylläpitoon. 

– Ihan hienoja tuloksia olemme saaneet ennenkin, mutta halusimme saada toimintaan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme sopineet, että kehittämistyö on pysyvää, Kukka sanoo.

Julkinen sektori ottaa monet haasteet ensimmäisenä vastaan.

Edustus eri puolilta Suomea 

Työelämän kehittämistä johtaa jo vuonna 2019 perustettu järjestöjen yhteinen työelämän kehittämisryhmä eli Tekry. Sen alaisuuteen on nyt perustettu kehittämisjaokset sekä kunta-alalle että hyvinvointialueille. Jaokset toimivat Tekryn tukena kehittämishankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. 

– Kaksi jaosta perustettiin, koska meillä aloittavat pian hyvinvointialueet. Ne ovat isoja työpaikkoja ja keskittyvät pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen. Niillä voi olla erilaiset intressit ja teemat kuin kuntapuolella, missä uudistuvilla kunnilla on omanlaisensa painotukset, Kukka kertoo. 

On silti mahdollista, että kunta- ja hyvinvointialoilla on yhteisiäkin toimenpiteitä tai hankkeita kumpaakin koskettavista teemoista. Alkuvaiheessa Tekryllä onkin sovittamista siinä, ettei jaoksissa tai työryhmissä tehdä samoja asioita toisistaan tietämättä. Aitoa kiinnostusta kehittämistyöhön näyttää kuitenkin Kukan mukaan olevan. Jäseniä kummassakin jaoksessa on kymmenkunta. Heistä puolet on työnantajien, puolet henkilöstön edustajia. Kokoonpanoihin on pyritty saamaan edustajia eri puolilta Suomea, erikokoisista kunnista ja erikokoisilta hyvinvointialueilta.

Työn merkityksellisyyden kokemus on kunnissa todella korkealla.
Anna Kukka, neuvottelupäällikkö 

Pysyvä tiimi hankkeita toteuttamaan 

Kokonaan uutena toimijana aloittaa kolmihenkinen palvelutiimi. Se edustaa nyt käynnistyneessä työelämän kehittämisessä pysyvyyttä. Tiimin työ ei ole katkolla aina sopimusten tai rahoituskausien umpeutuessa, vaan se on Anna Kukan mukaan pysyvä ”työrukkanen”, joka kantaa vastuuta etenkin hankkeiden toteuttamisesta mutta myös suunnittelusta. Palvelutiimin perusrahoituksesta KT vastaa kahdesta, työntekijäjärjestöt yhdestä kolmasosasta. 

Työ saatiin kunnolla käyntiin vasta lokakuussa, kun KT ja Sote ry hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Sen takia konkretiaa ei ole vielä ehtinyt kertyä kovin paljon. 

Toisaalta läheskään kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta, koska uusi palvelutiimi saa vastuulleen myös vanhoja toimintoja. Yksi tällainen on vuonna 2021 avattu kunta-alan työelämän kehittämisen sivusto Kuntatyo2030.fi. Sivustolla toimii esimerkiksi Tekojen tori -palvelu, johon on kerätty jo yli tuhat kehittämistekoa eri aloilta ja eri puolilta Suomea. 

Pakko uudistua 

Vastedes työelämän kehittämisryhmän sateenvarjon alla voidaan järjestää hyvin monenlaista toimintaa: esimerkiksi koulutusta, seminaareja, verkostoja, kehittämistyökalujen kokoamista, kehittämistekojen palkitsemista ja mahdollisia yhteisiä hankkeita tai tutkimusyhteistyötä. Toimet kohdistuvat kunta- ja hyvinvointialan koko 435 000 hengen vahvuiseen henkilöstöön. 

Kaikkea ei voida toteuttaa pelkästään omalla rahoituksella, vaan tarvittaessa haetaan n ulkopuolista rahoitusta hankkeisiin esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastolta. Tarpeita kyllä tulee olemaan, Anna Kukka toteaa.

– Julkinen sektori ottaa monet haasteet ensimmäisenä vastaan. Korona vaati kokonaan uudenlaisia järjestelyjä, että hyvinvointi, kasvatus- ja koulutuspalvelut voitiin turvata kriittisenä aikana. Ukrainan sota taas on tuonut paljon pakolaisia, mikä näkyy varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Käsillä ovat myös energiakriisi ja ilmastokriisi.

Kun merkittävää lisärahoitusta palvelujen rahoittamiseen ei kuitenkaan ole luvassa, toimintaa on kehitettävä monella tavalla, jotta sekä uusista että vanhoista vaatimuksista selvitään. Tässä tarvitaan esimerkiksi digitalisaatiota.

– Mutta ei sekään itsestään tapahdu, vaan vaatii osaamisen kehittämistä ja jatkuvaa oppimista. Kaikki nämä haasteet pakottavat meitä uudistumaan. Työyhteisöille pitää antaa entistä enemmän työkaluja siihen, että ne pystyvät ratkaisemaan ongelmiaan tarkoituksenmukaisesti itse.

Mukaan tarvitaan myös valtio 

Paitsi kehittämään työelämää, KT ja palkansaajajärjestöt pyrkivät nostamaan yhdessä esiin myös julkisen sektorin hyviä puolia, parantamaan sektorin työnantajakuvaa. Vaikka haasteita on monia, kunta- ja hyvinvointialueiden työpaikoissa on Kukan mukaan yhä myös imua. 

– Kuormitustekijöitäkin on, mutta työolotutkimusten mukaan kuntasektori pärjää parhaiten esimerkiksi siinä, miten paljon työyhteisössä on luottamusta työkavereihin ja lähiesihenkilön johtamistapaan. Myös työn merkityksellisyyden kokemus on kuntasektorilla todella korkealla, Kukka sanoo. 

– Näiden asioiden soisi olevan paljon enemmän esillä. Siksi olemme yhteisesti halunneet kuvata ammattilaisten arkea muutenkin kuin työmarkkinaneuvotteluiden näkökulmasta. 

Nyt kun työelämän pitkäjänteisestä kehittämisestä on saatu kiinni työmarkkinaosapuolten kesken, olisi Kukan mielestä seuraavaksi aika saada mukaan myös valtio. 

– Tuen työelämän kehittämiselle pitäisi olla hallitusohjelmissa ihan pysyvästi, eikä vain pieninä rippeinä eri ministeriöissä.