Varhaiskasvatusta myllerryksen keskellä

Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa työn ja perheen yhteensovittamista. Suomessa yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, ja osuutta halutaan kasvattaa. Suomi jää silti muista Pohjoismaista selvästi jälkeen kaikenikäisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumisasteissa.

Perhepäivähoidon suosio on laskenut, kun yhä useampaa lasta hoidetaan päiväkodeissa. Kunnissa perhepäivähoitajien määrä on yli puolittunut kuudessa vuodessa. Varhaiskasvatuksen opettajia sen sijaan on neljännes enemmän ja lastenhoitajia vajaa kymmenys enemmän kuin vuonna 2015.

Vuonna 2030 tulee voimaan varhaiskasvatuslain muutos. Uuden mitoituksen mukaan henkilöstöstä kahden kolmesta tulisi olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, ja heistäkin puolet opettajia. Vain yksi kolmesta saisi olla lastenhoitaja. Nykyisin kaksi kolmesta saa olla hoitajia.

Koulutusmäärän nostot alkavat näkyä lähivuosina

Varhaiskasvatuksen opettajista sosionomien osuus on noussut selvästi. Muiden pätevien varhaiskasvatusten opettajien määrä ei ole juuri kasvanut. Sen sijaan epäpätevien opettajien määrä näyttää viime vuosina kasvaneen. On tosin huomattava, että Tilastokeskuksen tutkintoja koskevat tiedot ovat aina edellisen vuoden lopusta, ja sen jälkeen suoritetut tutkinnot näkyvät viiveellä.

Koulutusmäärät eivät ole viime vuosina pysyneet henkilöstörakenteen muutoksen perässä. Varhaiskasvatuksen opettajia valmistui vuosina 2015–2019 yliopistosta noin 400 vuosittain. 500 valmistuneen raja ylitettiin vasta 2020 ja 2021. Varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutus nostettiin noin 900 aloituspaikkaan vasta 2020-luvulla, minkä lisäksi tarjolla on erilaisia muuntokoulutuksia.

Koulutusmäärät ovat riittäneet korvaamaan eläköityvät opettajat, mutta ne eivät korvaa kunnianhimoista pedagogian lisäpainotusta henkilöstörakenteessa. Koulutusmäärien lisäykset näkyvät tilastoissa kunnolla vasta vuosikymmenen puolivälissä.

Pula pätevistä opettajista näkyy myös siinä, että vaka-opettajista yhä useampi on määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten opettajien määrä on kasvanut kuudessa vuodessa yli 50 prosenttia, kun vakituisten määrä on kasvanut noin viidenneksellä.

Laskelma paljastaa lain mahdottomuuden

Vuoteen 2030 mennessä noin 3 200 varhaiskasvatuksen opettajaa täyttää 65 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää Kevan ennusteen mukaan noin 3 100 ja kaikkiaan eläkkeelle lähes 4 700 varhaiskasvatuksen opettajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2021 varhaiskasvatuksen hoitajia oli noin 22 500 ja opettajia 17 300. Jos henkilöstömäärä pysyisi samana, tulisi lukujen uuden mitoituksen mukaan olla 26 600 opettajaa ja 13 300 hoitajaa.

Varhaiskasvatuksen hoitajista ehtii eläköityä vuoteen 2030 mennessä noin 5 000. Lähes 4 300 hoitajaa pitäisi muuntokouluttaa uuteen pätevyyteen. Mikäli henkilöstömäärä pysyisi ennallaan vuonna 2030, näille lastenhoitajille ei olisi tarjota muodollisen pätevyytensä mukaisia tehtäviä, vaikka he olisivat kokeneita ja arvostettuja hoitajia. Mitoituksien kiristys ajaa pois myös uusia osaajia, jotka haluaisivat alalle, mutta eivät korkeakouluun.

Varhaiskasvatuksen opettajien määrää pitäisi pelkästään kunnissa saada lisättyä 9 200:lla vuoteen 2030 mennessä. Samalla pitäisi korvata vähintään 3 200 eläköityvää ja noin 2 700 epäpätevää opettajaa. Lain noudattaminen vuonna 2030 edellyttäisi yli 15 000 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa ja sosionomia kuntiin noin kahdeksassa vuodessa.

Myös yksityinen sektori tarvitsee lisää vaka-opettajia. Kun moni on valmistumisen jälkeen vielä perhevapailla, ei lakimuutoksen vaatimaa lähes 20 000:ta varhaiskasvatuksen sosionomia tai opettajaa ehdi millään valmistua vuosina 2022–2029.

Pysyvyys on tärkeä laatukriteeri

Lapselle on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa on vakiintunut ja turvallinen ympäristö. Päivähoidossa kuuluu olla paikalla riittävästi tuttuja kasvattajia. Pula kelpoisista ammattilaisista nostaa sijaisten ja määräaikaisten osuutta.

Varhaiskasvatuslakiin 2030 ei ole mahdollista vastata, koska riittäviä toimia ei tehty ajoissa. Vain syntyvyyden tai varhaiskasvatuksen osallistuvien määrän romahdus mahdollistaisi mitoituksen noudattamisen 2030, eivätkö nämä ole tavoitteena. Sijaisrumba ja määräaikaisuudet lisääntyvät, kun pätevää henkilöstöä ei ole palkattavissa. Vaihtuvuutta tulee myös johtoportaaseen, kun päiväkodin johtajilta aletaan vaatia varhaiskasvatuksen maisterin tutkintoa. Sitä suurella osalla johtajista ei ole, eikä tarvittavaa määrää ehdittäne ajoissa kouluttaa. Päiväkodin johtajat pätevöittävien tutkintojen listaa pitäisi kasvattaa.

KT on toistuvasti varoittanut erilaisten mitoitusten ja kelpoisuusvaatimusten tosiallisista vaikutuksista. Varhaiskasvatuslaki 2030 tuleekin avata ja saattaa realistiselle pohjalle. Yksi selvitettävä vaihtoehto on esimerkiksi 50/50-jako hoitajien ja opettajien/sosionomien välillä, mihin koulutusmäärät riittäisivät. Ratkaisussa myöskään ammattitaitoisia hoitajia ei tarvitse työntää koulutusputkeen tai ulos alalta puuttuvan korkeakoulututkinnon vuoksi.

Valmistuvat sosionomit eivät enää saa varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä ensi syksystä lähtien. Heidän koulutuksensa sisältöä tulee kehittää, jotta heidän kelpoisuutensa riittää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Nykyisin varhaiskasvatuksen sosionomien tehtäväkenttä on jäsentymätön.

Varhaiskasvatus tarvitsee työrauhaa toiminnan kehittämiseen. On luovuttava mahdottomista velvoitteista, joita ei tulla saavuttamaan. Erityisen hankala tilanne on ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Vuoropäiväkodeissa kaavailtu mitoitus on järjetön.

Mahdottomista vaatimuksista kiinni pitäminen voi johtaa päiväkotien nykyistä voimakkaampaan polarisaatioon. Mitoitukset täyttäviin, vakituisen henkilökunnan päiväkoteihin voi syntyä ohituskaistoja hyväosaisille, jos palveluja saa ostaa rahalla. Muiden päiväkotien osaksi jäisi tarjota kurjistuvia palveluita muodollisesti epäpätevien sijaisten avulla.  

Yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Samaan aikaan monet päiväkodit kärsivät jo nykyisin pahasta henkilöstöpulasta. 

Näin paljon henkilöstön tarve muuttuu vuonna 2030  

Fakta

Päiväkotien henkilöstö nyt:

• 1/3 opettajia tai sosionomeja
• 2/3 lastenhoitajia

Henkilöstö 2030:

• 2/3 opettajia tai sosionomeja, joista vähintään puolella opettajan koulutus
• 1/3 lastenhoitajia