Sote-alalle ratkaisu

KT ja Sote ry kertoivat 3. lokakuuta valtakunnansovittelija Anu Sajavaaralle hyväksyneensä sovintoehdotuksen erillissopimuksesta kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta.  

Saavutetun ratkaisun takana on historiallisen vaikea työmarkkinakierros.  

– On tärkeää, että sopijaosapuolet pääsivät lopulta ratkaisuun valtakunnansovittelijan välityksellä. Hyväksymispäätöstä puolsivat ennen muuta pitkä työrauha ja vakavan työmarkkinakriisin ratkaiseminen, kommentoi KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.

Syntynyt ratkaisu lopetti välittömästi meneillään olleet ja uudet, valmisteilla olleet työtaistelutoimet. Sopimus on voimassa 1.5.2022 – 30.4.2025.

– Sopimuksella turvataan kattava työrauha kunta- ja hyvinvointialalle sekä kansalaisten hyvinvointipalvelut kolmeksi vuodeksi, korosti toimitusjohtaja Markku Jalonen.

SOTE-sopimuksen piirissä 180 000 palkansaajaa.

Ratkaisu löytyi palkkojen yhteensovittamisesta

Ratkaisun mukaan SOTE ry hyväksyy kesäkuussa kunta-alalle saadun työmarkkinaratkaisun kokonaisuudessaan. KT:n ja Sote ry:n 3. lokakuuta hyväksymä sovintoehdotus ja 8. kesäkuuta hyväksytty kunta-alan sopimusratkaisu 2022–2025 nostavat SOTE-sopimuksen piirissä olevan henkilöstön ansioita sopimuskaudella arviolta keskimäärin vähintään 13 prosenttia.  

Lisäksi ratkaisussa sovittiin siitä, miten SOTE-sopimukseen kuuluvien työntekijöiden palkkoja yhteensovitetaan uusilla hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden palkkoja joka tapauksessa yhteensovitetaan ja siitä syntyy työnantajille kuluja.

KT on arvioinut SOTE-sopimuksen palkkojen yhteensovittamisen kustannukseksi hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä keskimäärin kuusi prosenttia SOTE-sopimuksen palkkasummasta. Kustannukseen sisältyy myös palkkausjärjestelmän uudistamisen kuluja.  

– Nyt sovittiin siitä, miten ja millä aikataululla muun muassa palkkojen lakisääteinen yhteensovittaminen toteutetaan SOTE-sopimuksessa hyvinvointialueilla, painottaa Markku Jalonen.

Sovintoehdotuksen hyväksyminen varmistaa, että uudet hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan toimintansa hallitusti myös henkilöstönsiirtojen näkökulmasta.

– Kun valtakunnalliset raamit ovat selvillä, hyvinvointialueet voivat edetä paikallisten pelisääntöjen laatimisessa. Paikallista sopimustoimintaa päästään nyt valmistelemaan kaikkien ammattiryhmien kanssa. Se on erinomaista, vaikka kiire tuleekin, toteaa neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Osana ratkaisua sovittiin kertakorvauksesta tietyille koronapotilaita hoitaneille ammattilaisille. 600 euron kertapalkkio maksetaan eräissä sosiaali- ja terveysalan tehtävissä toimiville ja koronapotilaita valmiuslain aikaisissa erityisolosuhteissa hoitaneille SOTE-sopimuksen piirissä oleville.

Sopimuksessa sovittiin myös siitä, että hoitajien ja esihenkilöiden työoloja ja työkykyä seurataan järjestelmällisesti yhdessä. Seurannasta sovittiin vuosille 2022–2025. Ratkaisussa sovittiin myös SOTE-sopimuksen muutoksesta, jolla SOTE-sopimuksen yleistyöajassa työskentelevät saavat mahdollisuuden ruokailla työvuoron aikana työajalla. Aiemmin tämä mahdollisuus on ollut vain jaksotyöaikaa tekevillä.

Työvoimakustannukset kasvavat  

Kesäkuun sopimusratkaisun ja lokakuun sovun myötä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlasketut työvoimakustannukset kasvavat edeltävään vuoteen verrattuna arviolta noin 802 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja noin 808 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Summa on noin 80–110 miljoonaa suurempi kuin KT arvioi aiemmin. Muutosta selittävät koronahoitajille vuonna 2023 maksettava kertapalkkio ja sopimus palkkojen yhteensovittamisesta. Luvut sisältävät kaikki kunta- ja hyvinvointialueille sovitut sopimuskorotukset, palkkojen kehittämisohjelman, palkkojen yhteensovittamisen ja muut sopimusmuutosten aiheuttamat kulut vuosina 2022–2024.

SOTE-sopimuksen työvoimakustannukset 8,6 miljardia euroa vuodessa.

Palkkojen yhteensovittaminen tulee näkyväksi  

Kun hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa toimintansa, useilta eri työnantajilta siirtyy työntekijöitä yhdelle uudelle työnantajalle. Uusilla työnantajilla henkilöstön palkat on sovitettava yhteen niin, että yhtä vaativaa tehtävää tekevien henkilöiden tehtäväkohtaiset palkat nostetaan korkeimman vastaavasta työstä maksettavan palkan tasolle. Tällöin puhutaan niin sanotuista piikkipalkoista.  

Sopimuksen mukaan vuoden 2023 erä tulee kohdentaa niin, ettei se nosta tietyn vaativuustason korkeimpia palkkoja. Korotukset tulevat siis niille, joiden palkka on korkeimpia palkkoja pienempi ja joiden palkkaa olisi joka tapauksessa pitänyt harmonisoinnin takia nostaa. Samaan aikaan SOTE-sopimuksessa uudistetaan palkkausjärjestelmää. Tähänkin uudistukseen liittyy tarve yhdenmukaistaa palkkoja. Sopimuksessa täsmennettiin palkkojen yhteensovittamisen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen aikataulua vuosille 2023–2025.  

Palkkojen yhteensovittamisen ja palkkausjärjestelmien uudistamisen kustannus koskee myös Helsingin kaupunkia ja HUSia, vaikka näissä ei tehdä hyvinvointialueuudistukseen liittyviä liikkeenluovutuksia. Korotus käytetään palkkausjärjestelmän käyttöönottoon, palkkojen yhteensovittamiseen ja paikallisiin palkkausjärjestelmän tarkistuksiin.  

Kulut kasvavat noin 111 miljoonaa  

Ratkaisu lisää SOTE-sopimuksen kuluja vuonna 2023 yhteensä noin 111 miljoonaa. Koronahoitajille maksettavan kertaerän osuus tästä on noin 34 miljoonaa. Vuonna 2024 korotukset nostavat kustannuksia noin 83 miljoonaa aiemmin arvioidusta. Nämä lisämenot kohdistuvat pelkästään hyvinvointialueille ja SOTE-sopimukseen.  

Kunta- ja hyvinvointialan yleisiin sopimuskorotuksiin (ilman palkkauksen kehittämisohjelmaa ja palkkojen yhteensovittamista) liittyy vuosina 2023 ja 2024 niin sanottu perälautakirjaus, joka kytkee sopimuskorotukset tiettyjen vientialojen neuvottelutuloksiin.  

Kunta- ja hyvinvointialan sopimuksen mukaan yleiset palkankorotukset ovat vuosittain vähintään 1,9 prosenttia, mutta kuitenkin vähintään Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden sekä Auto- ja Kuljetusalan tiettyjen työehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo.  

SOTE-sopimukseen muutoksia

KT:n ja Sote ry:n hyväksymä sovintoehdotus tuo muutoksia jo voimassa olevaan SOTE-sopimukseen 2022–2025. Muutokset koskevat ns. joustavaa ruokailua työaikana, joka ulotetaan nyt myös yleistyöaikaan. Muutos tulee voimaan 6.3.2023 ja koskee käytännössä hyvinvointialaa eli hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä.  

Lisäksi SOTE-sopimukseen tulee uusi määräys, jonka mukaan työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla. Määräys tulee voimaan 1.1.2023 alkaen ja se on voimassa tämän sopimuskauden.

SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmää kehitetään sekä palkkoja yhteensovitetaan hyvinvointialalla. Tämän kustannus on keskimäärin kuusi prosenttia. Yhteensovittamisen kustannusten jaosta hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä on sovittu sovintoehdotuksen osana. Erät neuvotellaan paikallisesti. Jollei kustannusten jaosta päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja päättää erien käytöstä. Erät jaetaan vuosien 2023–2025 aikana.

Maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertapalkkio valmiuslain aikaisissa erityistehtävissä toimineille SOTE-sopimuksen piirissä olleille palkansaajille.

Hyvinvointialalle on lisäksi sovittu valtakunnallisia työelämän kehittämisen toimenpiteitä.