Menojen kasvu pakottaa karsimaan

Hintojen nousuvauhti yllätti budjetin valmistelussakin. Elokuussa talousarvioesitystä tehtäessä velkaantumisen määräksi vuonna 2023 arvioitiin runsaat 6 miljardia euroa. Hintojen nousuun sidottujen sosiaaliturvaerien ennakoitua suurempi kasvu ja kasvaneet korkomenot nostivat arvion syyskuun budjettiriihessä noin 8 miljardiin euroon.

Rahan hinta eli korko on kasvussa. Vielä heinäkuun lopussa Suomen uuden valtionvelan korot pyörivät 1,3 prosentissa. Lokakuun alussa korot olivat nousseet yli kaksinkertaisiksi. Korkojen nousu on jatkunut budjettiriihen jälkeen. Valtio päivitti korkomenoista johtuvan lisätalousarvion jo tälle vuodelle 110 miljoonaan. Ensi vuodelle korkojen nousu voi tuoda jopa useiden satojen miljoonien lisälaskun.

Keskuspankkien uskottavuus nojaa siihen, että ne kykenevät huolehtimaan hintojen vakaudesta. Siksi korkea inflaatio edellyttää toimia, kuten koronnostoja. Samaan aikaan valtiot kuitenkin ottavat velkaa kompensoidakseen kansalaisille hintojen noususta koituvia menetyksiä.

Esimerkiksi sähkön korkean hinnan syy on riittämätön tarjonta suhteessa kysyntään. Hintojen nousua hillitsisi, jos sähkön kysyntä vähenisi tai pystyttäisiin tasaamaan kulutushuippuja. Tällöin ei tulisi hetkiä, jolloin sähkö meinaa loppua.

Mitä enemmän valtio maksaa kansalaisten sähkölaskuja, sitä vähemmän kotitalouksilla on kannustinta vähentää sähkönkulutusta. Keskuspankkien rahapolitiikka ja valtioiden finanssipolitiikka kulkevatkin nyt eriparisesti toistensa tehoa syöden ja toisilleen ongelmia kasaten.

Tuottavuutta lisäävät rakenteelliset uudistukset ovat tervetulleita.

Hyvinvointialueet ovat arvioineet, että ne tarvitsevat ensi vuodelle 1,5 miljardia euroa lisärahoitusta. Alussa lisäkuluja tuovat muutoskustannukset, kuten tietojärjestelmien yhteensovitus.

Hyvinvointialueita rasittavat myös kasaantunut hoitovelka, ongelmat työvoiman saatavuudessa sekä kiristyvät henkilöstömitoitukset. Ensi vuonna hyvinvointialueet voivatkin joutua hakemaan lisärahoitusta, mutta haetaanko niitä valtiolta vai markkinoilta ja kuinka paljon hyvinvointialueet voivat velkaa ottaa?

Budjettiriihessä hallitus lisäsi hoiva-avustajien koulutusta vuosille 2023–2025, mikä helpottaa vanhuspalvelulain henkilöstömitoitukseen yltämistä pitkällä aikavälillä. Osaavaa työvoimaa ei riitä, minkä vuoksi hallitus porrasti seuraavien kiristysten voimaantuloa. Olisi ollut johdonmukaista siirtää lain voimaantuloa riittävästi, että päätetyt toimenpiteet ehtisivät vaikuttaa. Seuraava hallitus on huhtikuussa saman ongelman edessä.

Hyvinvointialueilta kuuluu viestejä palvelutason leikkaamisesta, jotta rahat riittäisivät. Toimipisteiden karsiminen voi haitata palvelujen saavutettavuutta ja jopa potilasturvallisuutta. Myös yksittäiset ruuhkat yleistyvät, jos ei ole muita toimipisteitä, joihin potilaskuormaa voisi jakaa.

Talouden suuntaa pitäisi alkaa saada kohti tasapainoa. Toistaiseksi Suomi on lyhyellä aikavälillä vaarassa velkaantua lisää. Pitkällä aikavälillä huoltosuhde jatkaa heikkenemistään. Jollakin aikavälillä on tehtävä päätöksiä siitä, miten rahat saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Toiminnan tehostaminen tai tuottavuutta lisäävät rakenteelliset uudistukset ovat aina tervetulleita. Niiden lisäksi voidaan tarvita tiukempiakin päätöksiä. Niiden toivoisi vähentävän euroja hallitusti sieltä, missä säästö haittaa mahdollisimman vähän.