Ihmeen paljon muuttajia

Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen on tyytyväinen kuntansa muuttolukuihin, vaikka kuolleisuus pitääkin huolen siitä, ettei väkiluku pääse kasvamaan. 4 500 asukkaan kunnassa noin 20 hengen vuosittainen muuttovoitto on kuitenkin luku, jolla harva Pohjois-Karjalan kunta pääsee ylpeilemään. 20 vuoden historia muuttotappiokuntana on saatu kääntymään.

Viime vuosina tuhannen euron vauvarahaa on päästy maksamaan keskimäärin 25 uuden kuntalaisen huoltajalle. Tänä vuonna Juukaan on tosin kesäkuun loppuun mennessä syntynyt vain kuusi vauvaa, joten kirittävää riittää. Selitystä suureen vaihteluun Tanskanen ei osaa kertoa, mutta arvioi koronapandemian ja sen päättymisen vaikuttaneen asiaan.

Hyvää ruokaa ja tilaa temmeltää

Myönteisten lukujen takana on se, että Juuka on houkutellut kuntaan erityisesti lapsiperheitä. Useiden vuosien ajan maksettua vauvarahaa Henri Tanskanen pitää kunnan kädenojennuksena lapsiperheille, vaikka yksin se tuskin kenenkään muuttopäätöstä ratkaisee.

– Olemme halunneet panostaa asioihin, jotka hyödyttävät myös muualla syntyneitä ja tänne muuttaneita lapsia. Tarjoamme esimerkiksi koululaisille maksuttoman välipalan, mikä ei ole kovin tavallista, Tanskanen mainitsee.

– Kuntaan valmistui vuonna 2021 uusi koulu, jota kunnan kaikki koululaiset käyvät. Olemme halunneet pitää kiinni omasta keittiöstä, jossa ruoka valmistetaan itse ja yli 60-prosenttisesti lähialueen raaka-aineista. Kysymme lapsiperheiden omaa mielipidettä siitä, millaista ruokaa koulussa tarjotaan.

Myös harrastuksiin satsataan. Tanskanen mainitsee niin liikuntapaikat ja virkistysreitit kuin mopotallinkin, jossa kunta on mukana. Nuorisopaja- ja nuorisotalotoiminta ovat aktiivisia, samoin nuorisovaltuusto. Tanskanen pitääkin kunnan valttina yhteisöllistä ilmapiiriä, jossa kuntalaisilla on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Juuan Ahmovaaran valinta vuoden kyläksi 2022 lämmittää kunnanjohtajan mieltä ja todistaa osaltaan aktiivisesta ilmapiiristä.

– Iso osa muuttajista on pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Juuasta haetaan tilaa olla sekä turvallista ja rauhallista ympäristöä, Tanskanen uskoo.

Toisen asteen koulutusta kunnassa tarjoaa lukio, jota pidetään elinvoimaisena salibandylinjan ja luonnontiedepainotteisuuden avulla. Ammatillista koulutusta tarjotaan paikallisten tarpeiden mukaan yhteistyössä maakunnallisen Riveria-ammattiopiston kanssa. Näin kuntaan on Tanskasen mukaan saatu paikan päälle esimerkiksi kivirakentajien ja lähihoitajien koulutusta.

Tontteja tarjolla kaikille

Kunnanjohtaja kuvaa kuntansa tonttipolitiikkaa joustavaksi ja tonttien saatavuutta hyväksi. Isoja tontteja löytyy niin vaaran laelta kuin Pielisen rannalta, ja tällä hän uskoo Juuan menestyvän hyvin kilpailussa maakuntakaupunkien kanssa. Joustava asenne koskee myös yrityksiä. Niiden menestys ja halu asettua paikkakunnalle on oleellista sille, että lapsiperheet pysyvät Juuassa.

– Juuka valittiin juuri vuoden yrittäjäkunnaksi Pohjois-Karjalassa. Palkinto tuli nyt ensimmäistä kertaa Juukaan ja olemme iloisia siitä, että panostuksemme yritystoimintaan on huomioitu.

Turvallisuushakuisuuden lisäksi myös energiatrendi on hyödyttänyt Juukaa. Kunnan perinteiset kruununjalokivet Tulikivi ja Nunnauuni ovat vaikeiden vuosien jälkeen myötätuulessa, ja tarjoavat Tanskasen mukaan pienessä kunnassa satoja työpaikkoja.

Myös kunnan omien työntekijöiden perheenlisäys on hieno asia. Siitä viestitään 75 euron lahjakortilla, jota Juuan kunta on keväästä 2022 saakka myöntänyt työntekijöidensä vauvaperheille. Eikä siinä kaikki.

– Olemme modernisoineet henkilöstöstrategiaamme. Kannustamme virkistäytymiseen ja olemme lisänneet resursseja hyvinvointiin esimerkiksi työnohjauksen ja työpsykologin palvelujen kautta. Pikkujoulut ovat tärkeä me-hengen kasvattaja, ja henkilöstöetuuksina tarjoamme kuntosalin käyttöä sekä kansalaisopiston kursseja. Nämä lisäävät jokaisen työntekijän hyvinvointia, olipa perheellinen tai ei, Henri Tanskanen korostaa.  

Lapsi tuo leivän kuntaan

Pienten töppösten töminää houkutellaan kuntiin eri keinoin, onhan väestökäyrien kertoma ollut monin paikoin jo kauan surullista luettavaa. Kuntaliitto selvitti alkusyksyllä 2022 kuntien keinoja muistaa vastasyntyneitä kuntalaisia. Kyselyyn vastasi 96 prosenttia Manner-Suomen kunnista, ja niistä lähes puolet ilmoitti muistamisia olevan käytössä.

Ahkerimmin uusia kuntalaisia muistavat Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat, joissa alle 15-vuotiaiden osuus asukkaista on alhainen, keskimäärin noin 12 prosenttia.  

Käteistä rahaa vauvaperheille maksoi 58 kuntaa, joista suurin osa oli hyvin pieniä, 2 000–2 500 asukkaan kuntia. Vain kahdessa vauvarahaa maksaneessa kunnassa oli yli 10 000 asukasta.  

Vauvarahan suuruus oli keskimäärin 500 euroa. Edellisen kerran asiaa selvitettiin vuonna 2019, ja silloin keskimääräinen vauvaraha oli 350 euroa. Hajonta on kuitenkin suurta, ja vauvarahojen suuruus vaihtelee kunnissa 50 eurosta jopa 10 000 euroon.  

Lähes yhtä suosittu muistamisen tapa ovat vauvalle suunnatut tavaralahjat, joiden antaminen on yleistä myös Uudellamaalla. Kolmas tapa muistaa lapsiperheitä ovat paikallisten yritysten lahjakortit, palvelusetelit tai sairaalakulujen maksaminen. Useat kunnat haluavat rahan tai lahjakortin lisäksi muistaa perheitä myös konkreettisella lahjalla. 

Selvityksen toteuttanut Kuntaliiton korkeakouluharjoittelija Siiri Tuovila kertoo, että aiempiin vuosiin verrattuna summat ovat vauvarahaa lahjoittavissa kunnissa kasvaneet. Jotkin kunnat haluavat muistaa lahjalla kaikkia kuntaan muuttavia. Vauvarahasta luopuneet halusivat sijoittaa rahat esimerkiksi maksuttomaan varhaiskasvatukseen.  

– Selvästi halutaan testata, millä keinoilla lapsiperheet saataisiin myös pysymään paikkakunnalla, Tuovila kuvaa saamiaan kommentteja aiheesta.