Jyväskylä bongaa paluumuuttajia

Jyväskylä on tunnettu koulu- ja opiskelukaupunkina. Kaupungin oppilaitoksista valmistuu vuosittain tuhansia nuoria toiselta ja korkea-asteelta. Suurin osa valmistuneista nuorista ei kuitenkaan jää Jyväskylään. Samaan aikaan monet kaupungin yrityksistä sekä kaupunki itse kärsivät työvoimapulasta.

Jyväskylän kaupungin elin­keino-­ ja markkinointipäällikkö Suvi Vuojolainen Business Jyväskylästä kertoo, että nämä kaksi faktaa olivat pontimena Paluu­muuttajabongarit-kampanjalle.

– Meillä on paljon tilastotietoa siitä, miten väkeä muuttaa meille ja meiltä pois. Vääjäämätön totuus on, että nuoret eivät jää Jyväskylään. Mietimme, että he kaupunkia jo tuntevina voisivat olla suhteellisen helppo kohderyhmä houkutella tänne takaisin. Samaan aikaan Kauppakamari ja muutamat alueen yritykset tiedustelivat, voisimmeko olla mukana edistämässä kaupungin houkuttelevuutta.

Ennen kampanjaa Business Jyväskylä varmisti yrityksiltä, että niillä oli oikeasti tarvetta työvoimalle ja kiinnostusta lähteä rekrytointikampanjaan mukaan.

Yksi taka-ajatus kampanjassa oli myös tehdä alueen yrityksiä tunnetuksi nykyisillekin opiskelijoille.

– Monet opiskelijat eivät tiedä, minkälaisia yrityksiä täällä on ja toiseksi minkälaisia työpaikkoja niissä on. Toki yritykset itse rekrytoivat ja hakevat osaajia, mutta usein täytetyt työpaikat ovat piilotyöpaikkoja.

Vuojolainen korostaa, että kampanja pohjautui kaupunkistrategiaan, johon sisältyy kaupungin elinvoiman kasvattaminen.

Kampanjan aikana auki 366 työpaikkaa

Kampanja käynnistyi vuoden 2021 kesällä. Suvi Vuojolaisen mukaan aloitus mietittiin tarkkaan.

–  Kesälomalla ihmiset usein alkavat pohtia työpaikan vaihtoa. Niinpä ajoitimme ensimmäisen markkinointijakson elokuun puoliväliin. Toinen toteutettiin marraskuussa.

Mukaan kelpuutettiin kaikki sellaiset jyväskyläläiset yritykset, joissa on ainakin yksi työpaikka avoinna kampanja-aikana, sekä julkisen sektorin toimijoita, kuten Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Kampanja kohdistui erityisesti asiantuntija-ammatteihin.

–  Kampanjan aikana oli auki 366 työpaikkaa 65:ltä eri työnantajalta. Eli teimme selväksi, että meiltä tosiaan löytyy työpaikkoja.

Vaikka varsinainen kampanja on jo päättynyt, kampanjan verkkosivua avoimine työpaikkoineen pidetään auki niin kauan kuin sivuilla riittää kävijöitä. Sivuilla on myös paljon tietoa Jyväskylästä, esimerkiksi päiväkotien tarjonnasta.

Yli puolet rekrytoi uusia työntekijöitä

Niin yritykset kuin muutkin asianosaiset pitivät kampanjaa onnistuneena.  Selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia selvitykseen vastanneista yrityksistä oli rekrytoinut uusia työntekijöitä kampanjan aikana.

– Emme voi varmasti tietää, kuinka suuri vaikutus kampanjalla on ollut näihin rekrytointeihin. Kampanja myös yhdisti meitä jyväskyläläisiä mukavalla tavalla. Jopa poliitikoilta tuli positiivista palautetta. Se lämmitti erityisesti mieltä, Suvi Vuojolainen kertoo.

Kyselyn mukaan 88 prosenttia yrityksistä halusi olla mukana jatkokampanjassa, jollainen on Vuojolaisen mukaan jo suunnitteilla.

– Siitä tulee alueellinen. Mukaan on tulossa ainakin Keski-Suomen liitto, yliopisto, ammattioppilaitos Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Kauppakamari. 

Pitkäjänteisyys tärkeää rekrytoinnissa

Suvi Vuojolaisen mielestä osaajien rekrytoinnissa on tärkeää sekä pitkäjänteisyys että kaupunkistrategian tavoitteisiin nojautuminen.

–  Paluumuuttajabongarit oli hyvän mielen kampanja. Sellaisella on helppoa saada huomioarvo. On selvää, että hassun hauska kampanja ei riitä, jos taustalla ei ole konkretiaa, esimerkiksi tässä tapauksessa kunnolliset ajantasaiset verkkosivut,  joilla on tietoja yrityksistä ja niiden tarjoamista työpaikoista. Kampanjointia kampanjoinnin vuoksi ei kannata tehdä.

Tavoitteellinen kampanjointi vaatii paljon työtä ja työntekijäresursseja.

–  Taustatyötä on paljon. Liikkeelle lähdettäessä kannattaa olla selkeät tavoitteet ja pitkän ajan strategia. On myös mietittävä omalle kaupungille sopiva tyyli.

Vuojolaisen mukaan kaupunkimarkkinoinnin taso on viime vuosina noussut. Korkea laatu myös maksaa.

– Kun ammattimaiselle tasolle mennään ja tuloksia ja näkyvyyttä halutaan, niin kampanjoiden budjetit myös kasvavat väistämättä. Markkinoinnille ja viestinnälle on annettava se rooli, mikä sille kuuluu.

Kaupunki hyötyy kun yritykset hyötyvät

Jyväskylän kaupungin rekrytointipäällikön Anna-Leena Pusan mukaan kaupungin elinkeinoyksikön Business Jyväskylän yrityksille suuntaamat kampanjat palvelevat myös kaupungin markkinointia työnantajana.

– Kartoitimme henkilökunnastamme noin vuoden sisään paluumuuttajana palanneita ja kerroimme heidän tarinansa some-kanavissamme. Paluumuuttajatyöntekijämme tulivat mielellään mukaan kampanjoimaan ja saimme herätettyä positiivista huomiota näillä tarinoilla.

Pusan mukaan kampanjan aikana kaupungilla oli avoinna paljon asiantuntijatehtäviä hallinnon, teknisen sektorin, sivistyksen ja sote-palveluiden aloilla.

–  Toivoimme ensi sijaisesti positiivista näkyvyyttä ja uusien kohderyhmien tavoittamista. Emme keskittyneet niinkään yksittäisten tehtävien markkinointiin.

Mielikuvien muokkausta

Anna-Leena Pusan mielestä ajallisesti kampanja osui hyvään hetkeen, korona-ajan jälkimaininkeihin, jolloin monet olivat valmiita tekemään muutoksia elämässään.

Sitä, kuinka moni haki kaupungin työpaikkoja nimenomaan kampanjan takia, ei pystytä sanomaan kattavan tilastoinnin puuttuessa.

– Ajattelen, että kampanjalla on ollut vaikutusta siihen, miten meidät nähdään työnantajana. Mielikuvat kuntatyönantajasta ovat usein hieman yksipuolisia. Kampanjalla pystyimme laventamaan mielikuvaa ja kertomaan laajasti erilaisista työmahdollisuuksista organisaatiossamme. Työpaikkailmoituksemme nousivat paremmin esille ja tavoitimme uusia kohderyhmiä.

Jyväskylässä tehdään töitä työvoimapulan taittamiseksi koko ajan. Kaupungin henkilöstön vaihtuvuus  on samalla tasolla kuin muuallakin, mutta työvoima on liikkuvampaa kuin esimerkiksi 10–20 vuotta sitten, Pusa kertoo.

– Hakijoita on varsin hyvin muualtakin Suomesta kuten pääkaupunkiseudulta. Haastatteluissa kysymme hakijoilta, mikä sai hakemaan Jyväskylään. Moni on sanonut, että väljemmillä vesillä asuminen on alkanut houkuttaa.

Pusa kehottaa muitakin työnantajia kokeilemaan rohkeasti kuntamarkkinointia.

– Mielestäni me onnistuimme todella hyvin ja olemme saaneet paljon kiittävää palautetta. Palaute on liittynyt eniten mielikuvaan kaupungista. Rohkean kampanjan myötä kaupunki työnantajana, viestijänä ja markkinoijana nähdään myönteisessä valossa.

Etelä-Suomesta palannut Tuukka Vepsäläinen: Urapolku on tärkeä

Viime vuoden elokuussa Jyväskylän kaupungin tietohallintojohtajana aloittanut Tuukka Vepsäläinen on yksi kaupungin nettisivuilla esiintyneistä paluumuuttajista.

Vepsäläinen kertoo olevansa syntyperäinen jyväskyläläinen, joka on myös suorittanut koko koulutusputkensa Jyväskylässä.

– Yliopisto-opintojen aikaan muutin Etelä-Suomeen, jossa tuli suoritettua vähän pidempi ”työharjoittelu” eri yrityksissä tietohallinnon tehtävissä. Siellä vierähti pyöreästi 20 vuotta.

Paluumuuttoon Vepsäläisen houkuttelivat ikääntyvät vanhemmat sekä halu rauhoittua. Toistaiseksi kaikki on sujunut odotusten mukaisesti.

–  Etelä-Suomessa syke on kovempi, täällä esimerkiksi välimatkat ovat lyhyempiä. Toki kun on pitkä aikaväli lähdön ja paluun välissä, niin sosiaaliset verkostot ovat ehtineet muuttua.

Vepsäläisen mukaan Jyväskylä on muuttunut hänen poissa ollessaan dynaamisemmaksi kaupungiksi. Kaupungissa on muun muassa paljon avoimia työpaikkoja. Silti hän näkee työpaikkatilanteen vaikeana.

– Yhden sopivan työpaikan löytyminen ei riitä. Työnhakijalle – ja usein myös puolisolle – tulisi olla tarjolla urapolku, eli jatkopaikka joko oman yrityksen piiristä tai muualta, kun on seuraavan urasiirron aika. Niin sanotut pääkonttoritoiminnothan keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin ja korkeamman vaatimustason tehtävät pääkonttoreihin,

Onneksi etätyömahdollisuudet laajentavat vaihtoehtoja. Yksi Vepsäläisen paluumuuton mahdollistanut asia onkin etätyö, sillä lukioikäiset lapset jäivät Uudelle­maalle.

– Se, että pystyy toimimaan kahdella eri paikkakunnalla, helpotti muuttopäätöstä. Ja toki muuttopäätökseen vaikuttavat myös työn ulkopuoliset asiat kuten täällä harrastusmahdollisuudet, luontoarvot ja väljä asuminen. Työvoiman saatavuudessa yksi osa on, että alueen pitää olla vetävä. Sen on pystyttävä tarjoamaan jotain enemmän kuin lähtöpaikka.