Työtaistelutoimenpiteistä useita hätätyöilmoituksia
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt tänä keväänä lukuisia hätätyöilmoituksia kunta-alalta. Suurin osa on tehty ylityö- ja vuorovaihtokieltojen tai lakkojen ajalta. Vain muutamassa hätätyön teettäminen on täyttänyt työaikalaissa säädetyt edellytykset.
Työaikalain 19 §:n mukaan työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen toiminnassa tai uhkaa vakavasti johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.
Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.
Syy-seuraus -kriteerien on täytyttävä
Hätätyöilmoituksia aluehallintovirastolle ovat tehneet eri kokoiset kuntayhtymät ja kunnat sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalta. Työnantajilla on yleensä ollut yhtä useampi peruste, jotka ovat samanaikaisesti erilaisten työtaistelutoimien kanssa vaikuttaneet siihen, että työnantaja on nähnyt hätätyön teettämisen tarpeelliseksi.
Hätätyön teettäminen edellyttää lain edellyttämien syy- ja seurauskriteerien täyttymistä. Syykriteeri edellyttää, että hätätyön perustuu äkilliseen ja ennalta arvaamattomaan syyhyn. Tarve hätätyöhön syntyy odottamatta, ja on laadultaan sellaista, ettei työn tekemistä voida siirtää tehtäväksi myöhempänä ajankohtana.
Esimerkiksi etukäteen ilmoitusaikoja noudattaen ilmoitettu laillinen lakko ei täytä äkillisen syyn vaatimusta. Arvaamattomana seikkana ei voida pitää myöskään pitkään jatkunutta henkilöstöpulaa (TN 1304-94, johon aluehallintoviraston tuoreissa ratkaisuissa viitataan).
Seurauskriteeri täyttyminen edellyttää, että ennalta arvaamattomasta tapahtumasta on seurattava keskeytys säännöllisessä toiminnassa tai keskeytyksen vakava uhka taikka hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantuminen.
Jos hätätyön syy ei ole ollut täysin ennalta arvaamaton tai siihen on voitu joillakin toimenpiteillä varautua, toiminnan keskeytyksen on vahinkoseurauksineen oltava mittasuhteiltaan huomattava, jotta hätätyön teettäminen olisi sallittua (TN 1304-94). Aluehallintovirasto on useammassa tapauksessa joutunut pohtimaan tätä työneuvoston vanhaan lausuntoon perustunutta arviointiperiaatetta.
Ilmoituksen tekeminen
Työnantajan on viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta.
Työaikalain 19 §:n 2 momentissa säädetään, että työnantajan on varattava hätätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle tai muulle laissa määrätylle edustajalle tilaisuus liittää lausuntonsa ilmoitukseen.
Se että luottamusmiehen lausunto on puoltanut työn teettämistä hätätyönä ei ratkaise asiaa, vaan ratkaisevaa on työsuojeluviranomaisen arvio tapauksesta riidattomien tietojen perusteella. Aluehallintovirasto ei ole käyttänyt ratkaisujen perusteena niitä seikkoja, jotka ovat jääneet riitaisiksi lisäselvitysten ja lausuntojen jälkeen.
Työaikalain 44 §:n nojalla työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo hätätyötä koskevaa säännöstä, on tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon.
Ilmoitus on tehtävä huolella
Työnantajan on hätätyöilmoitus tehdessään syytä kiinnittää huomiota siihen, että ratkaiseva viranomainen ei välttämättä tunne kaikkea työnantajan toimintaa. Tärkeää on esimerkiksi selvittää, miten suuri vahinko tietyn asian tekemättä jättämisestä saattaa seurata.
Tärkeää on muistaa myös selvittää, millä kaikilla erilaisia toimilla työnantaja on pyrkinyt seurausta tai uhkaa torjumaan ja siten välttämään hätätyön käyttämisen. Hätätyön teettäminen on viimesijainen keino.
Potilaan hengen turvaaminen oli välttämätöntä
Ratkaisu koskee tapausta, jossa leikkauksessa oli ilmennyt ongelmia ja sitä ei saatu suoritettua loppuun suunnitellussa aikataulussa. Työnantaja on määrännyt yhden työntekijän jäämään työvuoronsa päättymisen jälkeen avustamaan, koska leikkauksen turvalliseen loppuunsaattamiseen, välineistön käyttökuntoon laittamiseen ja välinehuoltoon tarvittiin instrumenttihoitajaa. Tapahtumahetkellä oli voimassa ammattijärjestöjen asettama ylityö- ja vuoronvaihtokielto.
Työnantajan mukaan lyhyisiin leikkausajan ylityksiin on varauduttu työvuorosuunnittelulla, ja yksittäiset etukäteen odotettavissa olevat leikkausajan ylitykset järjestetään paikallisen sopimuksen mukaan henkilökunnan vapaaehtoisuuden pohjalta.
Työnantaja ja luottamusmies olivat samaa mieltä siitä, että toimenpiteen loppuun saattaminen oli potilaan hengen turvaamiseksi välttämätöntä. Myös työsuojeluviranomainen katsoi, että instrumenttihoitajan tehtävä vaatii erityisosaamista, ja ilman hätätyön tekemistä suorana seurauksena olisi ollut potilaan menehtyminen.
Vaikka tilanne ei ole tullut työnantajalle ennalta arvaamatta, voidaan aluehallintoviraston (AVI) mukaan potilaan hengen menettämistä pitää työneuvoston tarkoittamana mittasuhteiltaan huomattavana vahinkoseuraamuksena.
Saadun selvityksen perusteella hätätyön edellytysten katsottiin täyttyneen, joten toimenpiteen loppuunsaattaminen on voitu teettää hätätyönä. AVI kiinnitti huomiota myös siihen, että jos varautumisjärjestelmä nojaa pelkästään työntekijöiden vapaaehtoisuuteen, myös ylityöstä kieltäytymiseen on varauduttava.
Mittasuhteiltaan poikkeuksellinen henkilökunnan vajaus
Tehostetun palveluasumisen yksikössä oli teetetty hätätyönä neljä työvuoroa kolmella työntekijällä hoivan ja huolenpidon tehtävissä. Lisäksi kolme työntekijää oli vaihtanut työvuoronsa. Yksikön asukkaiden lisäksi koronatartunnan oli saanut yli puolet henkilöstöstä. Samaan aikaan oli voimassa ammattijärjestöjen ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Jos työ olisi jätetty tekemättä tai siirretty myöhempään ajankohtaan, seurauksena olisi saattanut olla uhka toiminnalle ja palvelulle sekä potilasturvallisuuden vaarantuminen.
Hoitohenkilökunnan vajaus yksikössä voi aiheuttaa potilaille vakavan hengen tai terveyden vaaran sekä uhan toiminnalle ja palvelulle. Siten aluehallintovirasto (AVI) katsoi lain tarkoittaman seurauskriteerin täyttyneen.
Kaksi vuotta jatkuneen epidemian vuoksi työnantaja on voinut perustellusti olettaa henkilöstön tartuntatilanteen pahenevan. Henkilöstön sairaspoissaolot ovat säännönmukaisia normaaliin toimintaan liittyviä tapahtumia, joihin työnantajan tulisi varautua etukäteen.
Jos säännönmukaisesti toistuva ennalta arvaamaton tapahtuma ''on mittasuhteiltaan, korjaamisensa vaikeudelta tai muulta sellaiselta ominaisuudeltaan poikkeuksellinen ilmiö'', olisi sitä työneuvoston mukaan pidettävä laissa tarkoitetulla tavalla ennalta arvaamattomana. Samaan lopputulokseen on päädyttävä, jos säännönmukaisuuden piiriin kuuluvat tapahtumat ''epätavallisella tavalla ajoittuvat melko yhtäaikaisiksi'' (TN 1018-77).
Yli puolen henkilöstön yhtäaikaisten tartuntojen voitiin AVI:n mielestä katsoa aiheuttaneen lain tarkoittaman ennalta arvaamattomuuden. Hätätyön edellytykset olivat täyttyneet sekä ennalta arvaamattomuuden että seurauskriteerin osalta. Hätätyön käyttö oli ollut mahdollista lakkotilanteessa myös säännöllisen työajan teettämiseksi. Samaa tulkintaa voitiin käyttää tämän tapauksen harkinnassa vuoronvaihtojen osalta. Työnantaja ei ollut käyttänyt hätätyötä enemmän kuin se oli ollut välttämätöntä.
Lääketieteelliselle toimenpiteelle ei ollut välitöntä tarvetta
Aluehallintoviraston (AVI) ratkaisu tapauksessa, jossa työnantajan ilmoituksen mukaan hätätyön teettämisen perusteena oli lääketieteellisen toimenpiteen tekemisen kolme potilaalle verisuonitukoksen/vaurion korjaamiseksi. Jokaisella potilaalla oli ollut vaikea tulehdustila, jonka paheneminen olisi todennäköisesti johtanut potilaiden menehtymiseen. Vaadittuun toimenpiteeseen oli tarvittu kolme sairaanhoitajaa. Tapahtumahetkellä oli voimassa ammattijärjestöjen lakko.
AVI:n mukaan työneuvosto on aikaisemmassa käytännössään arvioinut, että jos hätätyön syy ei ole ollut täysin ennalta arvaamaton tai siihen on voitu jollain toimenpiteillä varautua, toiminnan keskeytyksen on vahinkoseurauksineen oltava mittasuhteiltaan huomattava, jotta hätätyön teettäminen olisi sallittua (TN 1304-94).
Kyseessä oli toimenpide, jonka suorittaminen on voinut olla potilaalle elintärkeää. AVI otti arviossaan kuitenkin vielä huomioon työnantajan ja luottamusmiehen näkemyksen, että toimenpiteen suorittamiselle ei ollut välitöntä tarvetta, vaan se tulisi tehdä noin viikon aikana.
AVI:n ratkaisu oli, että ennakolta tiedetty työtaistelutoimenpide ei tässä tapauksessa oikeuttanut kokonaisharkinnan ja seurausuhan perusteella hätätyön käyttöön.
9.6.2022
Yhteystiedot
