Lääkäripula jatkaa pahenemistaan

Sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkärien työvoimatilannetta selvitettiin lokakuussa 2021. KT teki selvityksen yhteistyössä Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vastaukset saatiin 19 sairaanhoitopiiristä. Yhdestä sairaanhoitopiiristä raportoitiin viime vuoden tiedot.

Erikoissairaanhoidossa täyttämättä 740 tehtävää

Pula erikoislääkäreistä oli pahentunut viime vuoteen verrattuna. Erikoissairaanhoidossa oli viime lokakuussa täyttämättä noin 740 lääkärin tehtävää. Täyttämättä oli 7,6 prosenttia tehtävistä. Hammaslääkärien tehtävistä täyttämättä oli 6,8 prosenttia.

Vertailua edellisiin vuosiin vaikeuttaa se, että aiempina vuosina yksi sairaanhoitopiiri ei ilmoittanut täyttämättömiä tehtäviä, mutta vuodelta 2021 tiedot saatiin. Aiempina vuosina näkymättömiin jäänyt vaje selittää pulan kasvusta kolme neljäsosaa.

Pulaa samoilla aloilla vuodesta toiseen

Erikoislääkäripula on ollut suurinta samoilla aloilla vuodesta toiseen. Lukumääräisesti eniten lääkäreitä tarvitaan psykiatrian, akuuttilääketieteen, radiologian sekä anestesiologian ja tehohoidon erikoisaloilla.

Suhteellisesti pahinta pula on nuorisopsykiatreista, lastenpsykiatreista ja fysiatriassa sekä tietyillä labo­ratorioaloilla.

Ostopalveluja käytettiin yhä enemmän aloilla, joilla lääkäreitä ei ole tarjolla. Osa selvitykseen vastanneista sairaanhoitopiireistä ilmoitti paikkaavansa erikoislääkäripulaa täyttämällä virkoja erikoistuvilla lääkäreillä.

Terveyskeskuksiin yhä vaikeampaa saada lääkäreitä

Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton selvityksien mukaan myös terveyskeskuksissa avoimien lääkärien ja hammaslääkärien tehtävien täyttö on vaikeutunut.

Lokakuussa 2021 terveyskeskuksissa lääkärien vakansseja oli täyttämättä  noin 300 ja hammaslääkärien vakansseja 140.

Terveyskeskusten hammaslääkärivaje paheni yli 40 vakanssilla ja nousi yli seitsemään prosenttiin.

Ostopalvelut lisääntyivät terveyskeskuksissa

Täyttämättömien lääkärien tehtävien määrä pysyi viime vuoden tasolla, mutta ostopalvelujen ja ulkoistusten osuus kasvoi selvästi. Ostopalveluilla ja ulkoistuksilla hoidettiin jo 557 vakanssia. Määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna peräti neljänneksellä.

Kasvava ulkoistusten määrä piilottaakin osan lääkäripulasta, kun tutkimuksessa näiden täyttötilannetta ei selvitetä.

Lääkärien peruskoulutusta on lisättävä nopeasti ja tuntuvasti

Merkittävä peruskoulutuksen lisääminen on välttämätöntä, jotta voidaan vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin, parantaa hoidon laatua, kohtuullistaa lääkärien työkuormaa ja selättää nykyinen lääkäripula niin yleis- kuin erikoislääkäreistäkin.

Olisi korkea aika ottaa toimiva keino käyttöön lääkäripulan selättämisessä, eli lisätä tuntuvasti lääkärien peruskoulutusta. Erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiolla voidaan tasata pulaa erikoisalojen välillä, mutta mikään koordinaatio ei monista lääkäreitä.

Paheneva lääkäripula näkyy heikkenevänä pääsynä hoitoon. THL:n mukaan viime vuoden lopussa jo 10 000 erikoissairaanhoidon potilasta oli odottanut yli puoli vuotta hoitoon pääsyä.

Koronapandemian aiheuttama hoitovelka näkyy hoitoon pääsyä odottavien määrän yli kolminkertaistumisena verrattuna vuoden 2019 lopun määrään.

Kun nykyisiäkään lääkärin tehtäviä ei saada täytettyä, kaavaillun seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamisen edellyttämä tarve yli 600 lisälääkärin palkkaamisesta ei ole realismia, kuten valtion tarkistusvirastokin on todennut.

Koordinaatio epäonnistunut vuosi toisensa perään

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto ei ole löytänyt keinoja erikoislääkäripulan hoitamiseen.

Viime syksynä pahasta pulasta kärsivillä erikoislääkärikoulutusaloilla oli tarjolla enemmän koulutuspaikkoja kuin oli hakijoita. Nuorisopsykiatriassa oli tarjolla 25 opinto-oikeutta ja lastenpsykiatriassa 19. Nuorisopsykiatriaan oli seitsemän hakijaa ja lastenpsykiatriaan kolme.

Myös kliiniseen kemiaan, kliiniseen neurofysiologiaan, kliiniseen hematologiaan, kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen sekä kliiniseen farmakologiaan ja lääkehoitoon oli yhtä hakijaa kohden tarjolla vähintään kolmesta kahdeksaan paikkaa.

Hakijoita oli sen sijaan runsaasti plastiikkakirurgian, korva- nenä- ja kurkkutautien sekä ihotautien ja allergologian erikoisaloilla. Näillä aloilla yksityisen sektorin kysyntä on suurta.

Luvut osoittavat kipeän tosiasian pahenevasta lääkäripulasta. Oletettuun tarpeeseen mitoitettujen opinto-oikeuksien määrää on lisätty ja paikkoja oli haussa yli 900, mutta hakijoita oli vain reilut 700.

Useat erikoisalat jäävät ilman lääkäreitä, vaikka asiaa kuinka koordinoitaisiin. Toistaiseksi lääkäripulan jakaminen tasaisemmin eri alojen välillä on epäonnistunut. Tasaisempi jako koulutuspaikkoihin haittaisi merkittävästi niitä aloja, joilla nyt pula on vähäisempää.

Koordinaatiohankkeet tai viisivuotissuunnitelmat ovat mahdottoman tehtävän edessä, kun lääkäreitä ei ole tarpeeksi. Tehokkain jakautumisen varmistava väline eli kilpailu loistaa poissaolollaan. Alimitoitetun lääkärien koulutusmäärän loppulaskun kuittaa potilas, jonka hoito jää saamatta tai viivästyy.