Eläkkeelle jäädään myöhemmin
Eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt odotettua nopeammin. Tavoite 62,4 vuoden eläkkeellesiirtymisiästä saavutettiin jo viime vuonna. Kunta-alalla siirtymisikä on hieman matalampi.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tavoite oli eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen ja työurien pidentäminen osin sitä kautta. Tavoitteeksi asetettiin eläkkeellesiirtymisiän odotteen nouseminen 62,4 vuoteen vuonna 2025.
Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Se on on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote. Sillä voi mitata työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä.
Vuoden 2025 tavoite saavutettiin etuajassa
Viimeiset kaksi koronavuotta ovat peilautuneet jopa positiivisesti eläkejärjestelmään. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2021 poikkeuksellisen vähän suomalaisia, minkä vuoksi eläkkeellesiirtymisikä nousi odotettua enemmän.
Aikaisemmin asetettu eläkkeellesiirtymisiän tavoite 62,4 vuotta saavutettiin hieman yllättäenkin jo viime vuonna. Osin lukemat johtuvat koronavuosien poikkeuksellisen suuresta laskusta työkyvyttömyyseläkkeissä.
Takapakkiakin voi olla odotettavissa tilanteen normalisoituessa. Suunta on kuitenkin oikeanlainen.
Eläketurvan kestävyys paranemassa
Eläketurvakeskus arvioi, että puolet eläkkeellesiirtymisiän noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän laskusta. Eläketurvan kestävyys onkin merkittävästi paranemassa eläkkeelle siirtymisiän nostotavoitteen toteutuessa.
Viime vuonna 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,7 vuotta ja naisten 62,0 vuotta.
Kunta-alalla odote 61,8 vuotta
Kuntatyöntekijöiden eläkkeellesiirtymisiän odote oli viime vuodelle 61,8 vuotta, eli se on hieman matalampi kuin kaikkien eläkelakien yli laskettu odote.
Kevan odoteluku eroaa rekisterisyistä ETK:n odoteluvusta ja ei siten ole suoraan vertailukelpoinen.
Kunta-alan matalampaan eläkeiän odotteeseen vaikuttaa vielä osin voimassa olevat alemmat eläkeiät (esimerkiksi opettajat) sekä ammatillinen työkyvyttömyyseläkekriteeri. Osatyökyvyttömyyseläke on kunta-alalla myös suositumpaa verrattuna yksityiseen sektoriin (TyEL).
Kolme neljästä jaksaa eläkeiän alarajalle
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikärajaa korotettiin siten että, alaikäraja nousee vuonna 1955 syntyneistä lähtien kolmella kuukaudella vuodessa jokaista ikäluokkaa kohden, kunnes vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.
Näyttää siltä, että nykyään jopa kolme neljännestä jaksaa työskennellä uudelle vanhuuseläkeiän alarajalle tai jopa sen yli.
Kunta-alalta eläköityy kolmasosa kymmenessä vuodessa
Kevan maaliskuussa julkistaman eläköitymisennusteen mukaan noin kolmasosa kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tieto ei ole uusi tai yllätä, vaan on linjassa Kevan aikaisempien laskelmien kanssa.
Eläköitymisennusteessa on arvioitu vuoden 2020 lopun kunta-alan työeläkevakuutettujen siirtymistä vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2022–2041. Mukana ovat myös erilaisilla vapailla kuten perhevapailla olevat henkilöt. Ennuste mallintaa nykyisen henkilöstön eläköitymistä.
Laskelman mukaan vanhuuseläkkeelle siirtyy noin joka neljäs ja työkyvyttömyyseläkkeelle joka kymmenes. Kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle siirtyy runsaat 119 100 vakuutettua, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vajaa 28 500 ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 25 000 vakuutettua, eli yhteensä noin 172 500 henkilöä. Kunta-alalla on vakuutettuja noin 527 000.
13.4.2022
Yhteystiedot
