Yhteistyöllä hyvinvointialueeseen

Hyvä esimerkki toimivista maakunnallisista verkostoista on vuonna 2010 perustettu Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta EKTURVA. Mukana on maakunnan keskeisiä turvallisuustoimijoita, muun muassa Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, muut seitsemän kuntaa, poliisi, pelastuslaitos, rajavartiosto, Maasotakoulu, seurakunnat, Maakuntaliitto, Eksote, Maahanmuuttovirasto, AVI, ELY, kauppakamari, tulli ja energiayhtiöt. 

– EKTURVA on näyttänyt vahvuutensa erityisesti juuri korona-aikana. Kun meillä on tämä yhteistoimintarinki, koronakaan ei ole ollut vain sote-asia, vaan vaikuttanut kaikkiin, ja kaikki ovat olleet yhteistyössä mukana, sanoo Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen, joka on yksi verkoston perustajista.

Selkeä tilannekuva koronasta

Yksi verkoston tärkeimmistä vahvuuksista on tehokas tilannekuvan muodostaminen.

– Moni verkostossa pitää tilannekuvan keruuta hienona asiana. Muuten kukin taho katselisi liikaa vain omaa toimintaansa. Tilannekooste antaa viikoittain – tai nyttemmin kuukausittain – osallisille selkeää kokonaiskuvaa siitä, missä mennään, Meuronen sanoo.

Jokainen verkoston organisaatio laatii tilannekuvaan yhden kiteytetyn dian verran tietoa tilanteestaan. Parinkymmenen dian koosteesta jokainen taho saa nopeasti tilannekuvan.

– Juuri korona-aikaan tuo notkea tilanteen seuraaminen on ollut tärkeä tekijä.

Rinki saadaan nopeasti kokoon myös silloin, kun käsiteltäväksi nousee uusi asia. 

– Aiemmin samoja asioita puhuttiin eri foorumeilla ilman, että kenelläkään oli varsinaista päätösvaltaa. Myös kuntia koskevista asioista puhuttiin ilman, että kuntaedustajia oli paikalla.

Halu yhteistyöhön merkitsee 

Sysäys verkoston käynnistämiseen tuli Lappeenrannan kaupungilta ja pelastuslaitokselta.

– Yhteistyö on alusta alkaen olut luontevaa, helppoa ja monialaista, Meuronen korostaa.

Hän arvelee toimivan yhteistyön juontavan juuri siitä, että verkosto syntyi vapaaehtoisuuden pohjalta vailla minkäänlaista hierarkiaa.

– Kuvio verkostosta tuli heti alussa piirrettyä ympyrän muotoon. Se kuvaa hyvin sitä, ettei tässä ole erillistä johtajaa. Tätä yhteistoimintarinkiä kuvaa myös se joustavuus, että tulkoon milloin tahansa mikä tahansa uhka, niin aina löytyy jokin vastuutaho ykköstoimijaksi, jota muut organisaatiot sitten tukevat.

Meurosen mukaan tärkeää on, että verkostossa on kaksi tasoa; johtajien kaarti kaikista organisaatioista sekä sihteeristö, joka tekee varsinaisen valmistelutyön. Hän korostaa pääasiana vilpitöntä yhteistoimintaa.

– Olisi hyvä olla velvoittavia määräyksiä lainsäädännössä. Keskeistä on se, että ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä. Hyvä kollegojen tuntemus ja jatkuva, kiinteä yhteistyö luovat syvän luottamuksen. Vuosien mittaan on huomattu, että EKTURVA on luonteva ja tärkeä kokonaisturvallisuuden yhteensovittaja maakunnassa.

Uusia toimintamalleja kehitetään

Pelastustoimesta suuri yleisö tuntee lähinnä onnettomuuksien aikaisen tehokkaan ja näkyvän ”sinivilkkutoiminnan”.

– Pelastustoiminnan rinnalla on tärkeää hallita ennalta toimintaympäristön riskejä, luodata sitä ja pohtia, mitä se tarkoittaa oman suorituskyvyn kehittämisen, tietoperäisen hallinnan ja yhteistyön kannalta, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Heidi Huuskonen.

Ensimmäisen kerran sotien jälkeisessä historiassa voimaan astui poikkeusolojen lainsäädäntö, mikä tarkoitti pelastustoimessa tarvetta sovittaa toimintaa korona-aikaan. Pandemiassa tarvittiin laajempaa tilannekuvaa riskien hallintaan.

– Piti miettiä, miten turvata suorituskykymme tilanteessa, jossa vihollinen on näkymätön, ja pelastustoimen palvelut on kuitenkin saatava turvatuksi. Digitaalisia palveluja ja uusia toimintamalleja piti löytää. Uskon joidenkin niistä jäävän käyttöön korona-ajan jälkeenkin, Huuskonen sanoo.

Pelastustoiminnasta vastaavat vuorotyöntekijät laitettiin omiin kupliinsa eristyksiin. Neljästä vuorosta kukin vastasi vuorollaan siitä, että pelastustoiminta palvelee maakunnassa 24/7. Huuskosen mukaan siirtymä hoidettiin pelastustoimessa maanlaajuisestikin hyvin.

Verkostolta laajaa näkemystä 

Huuskosen mukaan on tärkeää, että lisääntyvää tilannetietoutta analysoidaan huolella.

– Ennakointi ja suorituskyvyn kehittäminen ovat minulle kehittämispäällikkönä tärkeitä osa-alueita pelastustoimessa. Siihen liittyy keskeisesti, että esimerkiksi kaikki koronan seurauksena kertyvä tieto analysoidaan ja johtopäätöksiä vedetään, miten suorituskykyisyyttä voi edelleen parantaa, jotta valmistautuneisuus pysyy ajan tasalla. 

Siihen eivät Huuskosen mukaan käy mitkään kertaluontoiset ratkaisut, vaan on luotava yhdessä laajempia malleja, jotka toimivat vastaisuudessakin häiriötilanteiden sattuessa.

– Jos pelastustoimi yrittäisi nyt ymmärtää tätä koronatilannetta pelkästään oman osaamisensa ja suorituskykynsä näkökulmasta, olisi peitto huomattavasti pienempi kuin nyt, kun meillä on tällainen EKTURVAN kaltainen monitoimijaverkosto. Siinä on hyvin monen tyyppistä, laaja-alaista ja syvää osaamista yhteiskunnan eri osa-alueilta. Saamme laaja-alaisen kuvan siitä, miten yhteiskunta voi.

Yhteistyössä on Huuskosen mukaan merkityksellistä juuri se, että jaetaan ymmärrystä toimintamalleista ja hyvistä käytänteistä toisten kanssa. Tieto onnistuneesti käytetystä toimintamallista on vahva suositus sen käytöstä omallekin organisaatiolle. 

Koska EKTURVA on vanhimpia maakunnallisia turvallisuusverkostoja, sitä on hyödynnetty mallina myös muilla pelastustoimialueilla. Kansallisesti merkittävä yhteistyöalusta pelastustoimessa on pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, jossa tuotettavan tilannekuvan ja kehitettävän suorituskyvyn kautta kaikki 22 alueellista pelastuslaitosta pysyvät yhdessä ajan tasalla.

Tarvitaan verkostojen verkosto

– Yhtenä agendanamme on ollut kehittää juuri maakunnallista turvallisuuspuolta. Siihen on toimintamallikin olemassa, sanoo Etelä-Karjalan valmiusyksikön valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen, joka toimii myös EKTURVAN pääsihteerinä.

EKTURVAssa on sovittu turvallisuussuunnittelun aloittamisesta, mutta hyvinvointialueuudistuksen valmistelu ja korona akuuttina häiriötilana ovat hillinneet edistymistä.

– EKTURVA on verkosto eikä lakisääteinen toimija, jollaisella on muun muassa vuosibudjettinsa. Niinpä meiltä puuttuu kansallisesta kehittämisestä valtiollisia päätöksiä ja rahoitusta kehittämiseen.

Pylkkänen korostaa myös toisen tason verkoston tärkeyttä.

– Nyt kun meillä on tämä alueellinen verkosto täällä olemassa, pitäisi olla myös mahdollisuus alueellisten verkostojen verkostoitumiselle keskenään. Sellainen on kuitenkin vielä aivan alkutekijöissään.

Pylkkänen arvelee, että EKTURVASSA tiedetään vielä liian vähän muiden foorumeiden ja toimikuntien tekemisistä. Jossain saattaisi olla valmiina hyviä toimintamalleja, joista muut voisivat ottaa koppia, eikä pyörää tarvitsisi keksiä monta kertaa.

– Tässä turvallisuus- ja verkottumistyössä on kuitenkin tärkeää, että sillä on perinteet, että henkilöt ovat keskenään tuttuja ja että siihen on kehittynyt tietynlainen kulttuuri. Ei sitä rakenneta yhdessä yössä. Verkostoituminen vaatii aikaa, jota on mahdotonta rahalla ostaa.