Yhteinen sävel löytymässä

Kuuden kunnan, erikoissairaanhoidon kuntayhtymä Carean sekä kuntoutuskeskus Hoikun yhteenliittymä Kymsote käynnistyi vuoden 2019 alussa. Aloitusta leimasi kiire. Vielä vuonna 2017 kunnissa valmistauduttiin täydellä teholla Sipilän hallituksen sote-uudistukseen. Vähitellen alkoi olla selvää, ettei valtakunnallinen uudistus toteudu.

– Vuonna 2018 teimme jokaisessa kuudessa kunnassa reilussa puolessa vuodessa päätökset yhteisen sote-kuntayhtymän perustamisesta Carean pohjalle. Päätösten ja käynnistämisen aikataulu oli vaativa sekä Carealle että kunnille, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoo.

Kymsoten jäsenkunnat ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kymenlaaksossa ei ole pitkiä perinteitä koko alueen yhteistyölle. Haminan kaupunginjohtajan Hannu Muhosen mukaan maakunta on tunnettu kaksinapaisuudesta, joka jakaantuu Kouvolan alueeseen pohjoisessa sekä rannikkokuntiin etelässä. Kaksinapaisuus näkyy esimerkiksi työssäkäyntialueiden eriytymisenä. 

– Joku voisi pitää tätä pakkoavioliittonakin, mutta on selvää, että yhteiset intressit ovat tärkeämpiä. Asukkaita ei loppujen lopuksi ole paljon. On oltava valmiita taistelemaan esimerkiksi oman erikoissairaanhoidon puolesta. Aiemminkin on tehty jonkin verran yhteistyötä, joka esimerkiksi pelastustoimessa on onnistunut hyvin.

Haminassa ei nähtykään uuden yhteenliittymän ulkopuolelle jäämistä vaihtoehtona.

– Halusimme olla palveluverkon luomisessa alusta lähtien mukana. Meitä kiinnostivat erityisesti lähipalvelut sekä Kotkan keskussairaalan asema. Halusimme myös turvata veteraanikuntoutuskeskus Hoikun toiminnan, kun sen perinteiset asiakkaat vähenevät, niin maakunnan kautta se voi saada lisää asiakkaita.

Kenelle hyte-palvelut?

Sote-kuntayhtymän luominen on ollut valtava hallinnollinen ponnistus, mutta kuntalaiselle tärkeintä on mutkattomasti toimivat hyvät palvelut. Palveluketju on vaarassa rikkoutua erityisesti sellaisissa palveluissa, joissa vastuu on jakautunut kunnalle ja kuntayhtymälle. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi monet niin sanotut hyte-palvelut eli hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut.

Kymsoten hyte-työn kehittämispäällikön Sanna Kosten mukaan alkuvaiheessa pohdittiin sitä, mille taholle alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointivastuu kuuluisi. 

–  Kaikki eivät heti olleet kovin innostuneita siitä, että Kymsote ottaisi koppia myös hyte-yhteistyön edistämisestä, mutta kuntajohtajien yhteisellä päätöksellä hyte-työn koordinointivastuu siirrettiin Kymsotelle. Samalla päätettiin ensimmäisen alueellisen hyvinvointikertomuksen laatimisesta. 

Hyvinvointikertomuksen kokoamiseen osallistuivat Kymsoten kuntien lisäksi järjestöt sekä muut alueelliset hyte-toimijat. Yhteisessä valmisteluprosessissa oli mukana yli 200 henkilöä. Kertomus antaa kokonaiskuvan maakunnan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilasta.

–  Asiantuntija- ja tutkimustiedon sekä erilaisten indikaattoreiden pohjalta muodostimme alueelle neljä hyten painopistettä: Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus elää päihteetöntä elämää, mahdollisuus terveisiin elämäntapoihin, hyvään mielenterveyteen, turvalliseen arkeen sekä merkitykselliseen elämään. Painopisteiden alle on koottu tavoitteita ja toimenpiteitä seuraavalle viidelle vuodelle, Koste sanoo.

Kuntalaiselle yhteistyön tulokset näkyvät niin, että terveiden elintapojen edistämisen tai päihdepalvelujen kohdalla kaikkien toimijoiden tiedot on koottu yhteiselle palvelutarjottimelle. Sanna Koste uskookin, että asiakaspolut tulevat selkiytymään jatkossa yhteiskehittämisen myötä niin kuntalaisille kuin ammattilaisillekin.

Myös Haminan Hannu Muhonen on kokenut, että yhdyspintojen palvelut alkavat järjestyä.

–  Haminassa oli alkuvaiheessa ongelmana muun muassa ikäihmisten liikkumisen palvelujen järjestäminen. Kunnassahan vanhustyö ja liikuntatoimi olivat saman organisaation alaisuudessa, mutta kuntayhtymän käynnistyttyä liikuntapalvelut jäivät kuntaan ja vanhuspalvelut siirtyivät Kymsoten vastuulle. Nyt yhteinen sävel alkaa kuitenkin taas löytyä. 

Rahapula seurasi kuntayhtymään

Kymsoten alkutaipaleelle on mahtunut myös vaikeuksia. Yksi syy, miksi isoon sote-kuntayhtymään lähdettiin, oli kuntien ongelmat rahoittaa palveluita. Rahapula on seurannut myös kuntayhtymään.

– Kymsote ja kunnat ovat olleet suurten säästöpaineiden alla. Sote-sektorilla on jouduttu tekemään säästöjä muun muassa ei-lakisääteisistä ennaltaehkäisevistä palveluista, Koste sanoo.

Palvelujen leikkaukset ovat herättäneet Kymsoteen kohdistunutta kritiikkiä.

– Kuntalaisten suuntaan näytti siltä, että nimenomaan Kymsote lähti supistamaan palveluverkkoa. Säästöjä ja leikkauksia olisi kuitenkin pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Näin kuntayhtymä on saanut ehkä kohtuutontakin arvostelua, Marita Toikka toteaa. 

Toikan mukaan ison väestöpohjan ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon järjestämisvastuun omaavalla kuntayhtymällä olisi yksittäistä kuntaa parempi mahdollisuus kehittää palvelujen tuotantotapoja nykyistä innovatiivisemmiksi.

– Seinien sijaan pitäisi pystyä kehittämään sote-palvelujen tuotantotapoja asiakas edellä, kustannustehokkaasti.

Sanna Kosten mukaan palvelutoimintaa ja työskentelytapoja onkin kehitetty samanaikaisesti. Palveluiden käyttäjiä ohjataan enenevässä määrin myös digitaalisiin palveluihin.

Hannu Muhonen nostaa esille johtamisen ongelmat sote-palveluissa. Hänestä organisaatioiden yhteensovittaminen on ollut ennakoitua vaikeampi työ.

– Päätöksentekokulttuuri poikkeaa Haminan kulttuurista, joka on avoimempi ja keskustelevampi. Ilmeisesti nykyinen toiminta rakentuu pitkälti erikoissairaanhoidon kulttuurin pohjalle. Se ei mielestäni ole toimiva malli kaikkiin sote-palveluihin. 

Kymsoten, kuten maan lähes kaikkien muidenkin sote-organisaatioiden toimintaa vaikeuttaa paha työvoimapula, jota koronapandemia on pahentanut entisestään. Kymsoten osaamisen johtajan Maija Kaltakarin mukaan pulaa yritetään helpottaa muun muassa rekrytoimalla lyhytaikaisia sijaisia yksityiseltä palveluntuottajalta, vuokratyövoimalla sekä henkilöstösuunnittelun optimoinnilla.

– Ikääntyvän väestön myötä hoidon tarve kasvaa koko ajan. Palvelujen tuottamisen tapa on saatava muutettua, sillä henkilöstön tarve on niin valtava, ettei se ratkea, vaikka kokonainen ikäluokka kouluttautuisi sote-alalle. Yksi mahdollisuus on lisätä digitaalisia palveluja ja kanavia.

Korona testasi toiminnan

Kymsote ehti toimia vain vuoden ennen koronapandemian puhkeamista. Kaltakarin mukaan se tarkoittaa sitä, että kuntayhtymän toimintaa ei normaalioloissa ole vielä nähty.

– Näin laaja-alaisten yhteenliittymien ensimmäinen vuosi menee aina toiminnan vakiinnuttamiseen. Vasta toisena vuonna päästään yhteisessä kehittämisessä eteenpäin. Nyt toisena vuonna käynnistyi pandemia. 

Pandemian alkuvaiheessa näytti siltä, että monipaikkaisen kuntayhtymän sisäinen viestintä ei toiminut kunnolla. 

– Onneksi olimme juuri ennen korona-aikaa ottaneet käyttöön viikoittaisen Teams-välitteisen hr-radion, joka osoittautui merkittäväksi viestintäkanavaksi esihenkilöiden suuntaan. 

Loppujen lopuksi Kaltakari uskoo, että pandemian hoidossa integroitu ja saman johdon alla toimiva kuntayhtymä osoitti voimansa. 

Myös Hannu Muhonen antaa kiitosta koronan hoidosta.

– Koronahan meni monen muun asian edelle. Se on hyvin hoidettu ja varmasti paremmin kuin olisi tullut hoidetuksi yksin kuntajohtoisesti.

Valmiina hyvinvointialueuudistukseen

Maija Kaltakarin mukaan Kymsotea on suunniteltu koko ajan hyvinvointialueuudistus johtotähtenä.

– Hyvinvointialueella tulemme toimimaan lähes samalla kokoonpanolla kuin nytkin. Pelastuslaitos sekä koulupsykologit ja -kuraattorit tulevat vielä mukaan, mutta lukumääräisesti uutta henkilöstöä ei tule enää paljoa.

Sanna Koste on mukana hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) yhdyspintatyöryhmässä. Hänen mielestään hyvinvointialueelle siirryttäessä on tärkeää hyte-työn roolin ja rakenteen selkeyttäminen. 

– Olemme muodostaneet yhteisen hyvinvointikertomusprosessin myötä Kymenlaaksoon alueellisen hyte-työn rakenteet ja tunnistaneet yhdyspintoja. Hyvinvointialueiden aloittaessa yhdessä tekemisen tärkeys korostuu entisestään. Vastuut ja tehtävät on puhuttava auki: kuka tekee ja mitä, sekä mitä teemme yhdessä. Toki myös lainsäädännön tuomat velvoitteet on otettava huomioon.

Marita Toikka kannustaa tulevia hyvinvointialueita pitämään hallinnon minimissä.

– Tuntuu, että mielellään lähdetään rakentamaan erilaisia uusia poliittisia toimielimiä. Mielestäni johtamaan pitäisi pystyä lakisääteisillä toimielimillä ja paisuvan hallinnon sijaan keskittyä miettimään palveluiden tuotantotapoja niin kansallisesti kuin alueillakin. 

Toikka huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat väestöltään suhteellisen pieniä. Alueiden keskinäiseen yhteistyöhön pitäisikin kiinnittää huomioita. 

Hannu Muhonen on huolestunut koronan esiin tuomista valtion ohjauksen ongelmista.

– Hyvinvointialueillahan valtion ohjaus on suurempaa kuin aiemmin. Koronan hoidon suhteen päivittäisten ratkaisujen tekemisen ongelmat näkyivät koko kansalle. Näyttääkin siltä, että myös keskushallinnon sisällä on ongelmia ja siten ei vain alueilla, vaan myös valtakunnan tasolla pitäisi tehdä uudistuksia. Kansalaisten ja organisaatioiden keskinäinen luottamus on todella tärkeää. 

Maija Kaltakarin mielestä Kymsoten etuna on, että se on maantieteellisesti kohtuullisen kokoinen alue. Hän uskoo, että tulevan hyvinvointialueen olennaisin kysymys on rahoituksen riittävyys.  

– Keskusteluyhteys ja yhteinen tahtotila ovat myös todella tärkeitä.