Palkankorotukset asetettava kestävälle pohjalle

Pääneuvotteluryhmän lisäksi neuvotteluja käydään yli kahdessakymmenessä ryhmässä. Neuvoteltavat työ- ja virkaehtosopimukset koskevat yli 425 000 palkansaajaa ja työvoimakustannukset ovat yhteensä noin 22 miljardia euroa vuodessa.

Laadukkaat julkiset palvelut ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareita. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevä henkilöstö tekee äärimmäisen tärkeää työtä. Kuntien palveluiden merkitys on korostunut entisestään koronan aikana. Huoli henkilöstön jaksamisesta on yhteinen. 

Kunta-alan ja tulevien hyvinvointialueiden palkat maksetaan yhteisistä verovaroista ja siksi korotuksista puhuttaessa ei julkista taloutta ja sen kestokykyä voi sivuuttaa. Siksi palkankorotusten suuruus pitää neuvotteluissa määritellä sen mukaan, mihin julkisen talouden ja veronmaksajien rahkeet riittävät. Rahaa on käytettävä ensisijaisesti lisähenkilöstön palkkaamiseen. Lisäksi palkkojen harmonisointi nostaa merkittävästi ja palkkaohjelman kaltaisesti sote-henkilöstön yleistä ansiotasoa.

Vähintään kahden vuoden sopimuskausi ja työrauha toisivat ennustettavuutta ja vakautta, jotta historiallisen suuret julkisen hallinnon rakenneuudistukset ja hyvinvointialueiden muodostaminen kyetään toteuttamaan mahdollisimman hyvin.

Palkkaus- ja työaikajärjestelmien uudistaminen sekä työolojen ja työhyvinvoinnin kehittämisen jatkosta sopiminen ovat KT:n tavoitteiden keskiössä. Neuvotteluja käydään hyvin haastavassa toimintaympäristössä. Kunta-alan ratkaisuhakuinen neuvottelukulttuuri testataan jälleen kerran.