Koronaepidemian vuoksi palkattiin lisähenkilöstöä

KT:n ajankohtaistiedustelu toteutettiin joulukuussa 2021. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, joista tiedusteluun vastasi 185. Vastanneiden palveluksessa on 67 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. 

Vuosittain tehtävällä tiedustelulla kartoitetaan kuntien ja kuntayhtymien kuluneen vuoden henkilöstömenoja ja niissä toteutettuja sopeuttamistoimia sekä kuntatyönantajien arvioita tulevasta vuodesta. 

Lokakuussa 2021 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 425 000 palkansaajaa. Vuonna 2021 kunta-alan yhteen lasketut henkilöstömenot olivat arviolta 22,03 miljardia euroa.

KT:n tiedustelun mukaan viime vuonna henkilöstömäärä olisi tilapäisesti kasvanut noin 4 000 henkilöllä. Tähän on vaikuttanut pääasiassa koronaepidemian takia palkattu lisähenkilöstö. 

Vuoden 2022 loppuun mennessä kunnallisen henkilöstön määrän arvioidaan palautuvan takaisin vuoden 2020 tasoon. Tähän vaikuttaa millaisena koronatilanne jatkuu tänä vuonna.

Yt-neuvottelut käytiin vain harvassa kunnassa

Vain seitsemän prosenttia KT:n tiedusteluun vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä oli käynyt yt-neuvotteluja viime vuonna.  Tänä vuonna niitä arvioidaan käytävän saman verran.

Taloudellisista syistä johtuvia lomautuksia oli vain seitsemässä tiedusteluun vastanneessa kunnassa ja kuntayhtymässä. Lomautukset koskivat 800 palkansaajaa, mikä on 0,3 prosenttia koko henkilöstöstä. Lomautusten keskimääräinen pituus oli 5,4 kalenteripäivää. 

Vastausten mukaan lomautuksiin joutuisi tänä vuonna turvautumaan vain neljä kuntatyönantajaa. Lomautukset koskisivat 1 300 palkansaajaa eli 0,4 prosenttia henkilöstöstä. 

Taloudellisista syistä johtuvia irtisanomisia ei ollut viime vuonna juuri lainkaan. Irtisanotuksi joutui 116 henkilöä (0,04 prosenttia henkilöstöstä). Arvio tälle vuodelle on, että 45 irtisanottaisiin (0,02 prosenttia). Lomautusten ja irtisanomisten vähäisyyden vuoksi myös niiden vaikutus henkilöstömenoihin jää pieneksi. 

Lomarahaa vaihdettiin vapaaksi

Lomarahojen vapaaksi vaihtamista koskeva sopimusmääräys tuli pysyväksi sopimusmääräykseksi vuonna 2021. Lomarahojen vapaaksi vaihtaminen lisääntyikin merkittävästi viime vuonna.

Viime vuonna lomarahoja vaihtoi vapaaksi 21 800 eli 7,6 prosenttia tiedusteluun vastanneiden henkilöstöstä. Vapaiksi vaihdettiin keskimäärin 8,3 työpäivää. 

Tänä vuonna lomarahan vaihtajia on arviolta 15 200 palkansaajaa (5,3 prosenttia), jotka vaihtavat vapaiksi keskimäärin 7,5 työpäivää. 

Lääkäreillä vastaava lomarahojen vaihtamista koskeva sopimusmääräys on ollut sopimuksissa jo yli 20 vuotta.

Vuonna 2021 vapaaehtoisia palkattomia vapaita piti 13 500 palkansaajaa (4,7 %)  ja keskimäärin 5,5 kalenteripäivää. Kuluvalle vuodelle arvio on 10 400 (3,6 %) palkansaajaa ja keskimäärin 5,5 työpäivää.

Tuottavuusohjelmilla pitkäjänteistä suunnittelua

Henkilöstömenojen sopeuttaminen ja tarkka taloudenpito on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Moni kuntatyönantaja ei haluisikaan puhua pelkästään säästämisestä.

Kuntaorganisaatioista 35 prosenttia on laatinut tähän tarkoitukseen erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelman. Lisäksi 58 prosentilla kuntatyönantajista tällainen tasapinottamisohjelma oli tiedustelun aikaan suunnitteilla.

Ohjelmat sisältävät sekä henkilöstömenoja karsivia toimenpiteitä, toiminnan tehostamista ja uudelleen organisoimista sekä muita tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä. Suuri merkitys on myös ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla sekä pitkäkestoisilla työhyvinvointijohtamisen toimenpiteillä.

Koronatuet vähensivät tarvetta sopeuttaa menoja

Hallituksen koronatukipaketit ovat tuoneet kunnille toivottua taloudellista helpotusta ja vähensivät säästötarvetta viime vuonna. Pitkällä tähtäimellä tukipaketit ovat väliaikainen ratkaisu.

Kunnat ja kuntayhtymät sopeuttivat henkilöstömenoja viime vuonna 242 miljoonalla eurolla, mikä on 1,1 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. 

Tänä vuonna kuntatyönantajat arvioivat sopeuttavansa henkilöstömenoja 273 miljoonalla eurolla. Se on 1,24 prosenttia henkilöstömenoista.  

Perinteiseen tapaan valtaosa säästöistä toteutettiin viime vuonnakin ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Muilla keinoilla kuten esimerkiksi tehostamalla toimintoja saatiin aikaiseksi 64 prosenttia säästöistä. Vapaaksi vaihdettujen lomarahojen osuus oli 23 prosenttia ja vapaaehtoisten palkattomien vapaiden osuus 9,3 prosenttia.

Henkilöstöä haluttaisiin palkata lisää 

Kunta-alalla on tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta, joka vaikuttaa jo palvelujen saatavuuteen ja palvelutasoon. 

Tiedustelussa kuntatyönantajille esitettiin kysymys: Jos olisi taloudellisesti mahdollisesta ja työvoimaa olisi, pitäisittekö ensisijaisena toimenpiteenä palkata lisätyövoimaa vai maksaisitteko palkankorotuksia nykyiselle henkilöstölle? 

Vastanneista 83 prosenttia vastasi haluavansa palkata lisätyövoimaa. Näissä kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 94 prosenttia tiedusteluun vastanneiden henkilöstöstä.

Palkankorotuksia olisi maksanut 17 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä. Näissä työskenteli vain kuusi prosenttia vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä.

Tässä työvoimatilanteessa lisätyövoiman palkkaamista pidettiin ensisijaisena keinona, koska palkankorotukset eivät lisää työpanosta eikä sillä siten poisteta työn kuormitusta ja uupumusta. Lisätyövoima tasaisi henkilöstön työmäärää. 

Etuuksista ja korvauksista sovittu paikallisesti

Kuntatyönantajista 40 prosenttia kertoi ottaneensa korona-aikana käyttöön erilaisia etuuksia ja korvauksia. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan moninaisilla liikunta-, kulttuuri- ja virkistys- ja virike-etuuksilla.

Myös lisäkouluttautumiseen on panostettu. Paikallisesti on sovittu maksettavaksi esimerkiksi koro-tettuja hälytys-, ylityö- ja tuplavuoro- ja vuoronvaihtokorvauksia. Korvauksia on maksettu myös koronarokottajille, jäljittäjille, keikkatöistä muissa yksiköissä sekä lomien peruuntumisista. 

Osalle henkilöstöä on maksettu esimerkiksi 100–200 euron suuruisia kertakorvauksia palkkiona hyvästä työstä, jaksamisesta ja joustavuudesta vaikeassa koronatilanteessa.

Huomaa

1. 40 prosenttia kuntatyönantajista on ottanut käyttöön erilaisia koronalisiä, korvauksia tai muita henkilöstöetuuksia.
2. Valtaosa kuntatyönantajista katsoo, että lisähenkilöstön palkkaaminen tasaisi henkilöstön työmäärää. Pelkät palkankorotukset eivät vähennä työn kuormitusta.
3. Yt-neuvotteluja ja lomautuksia vähän, irtisanomisia ei juuri lainkaan vuonna 2021.