Vauhti kiihtyy hyvinvointialueiden valmistelussa

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa ensi vuoden maaliskuussa. Aluevaltuustot tarvitsevat HR-valmistelijoiden tuottamaa HR-tietoa muun muassa alueiden henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja alueiden toiminnan käynnistämiseen vuoden 2023 alussa.

Verkostoista tukea valmisteluun

KT:n koordinoimassa Hyvinvointialueiden HR-valmistelijoiden verkostossa on mukana kultakin hyvinvointialueelta nimetty työnantajaa edustava valmistelija. Verkostossa pohditaan ja valmistellaan yhdessä KT:n asiantuntijoiden kanssa hyvinvointialueuudistukseen liittyviä henkilöstöasioita.

Verkostossa toinen alaverkosto on keskittynyt juridisiin kysymyksiin.  Käsittelyssä on jatkuvasti juridisia kysymyksiä, jotka koskevat muun muassa henkilöstön siirtoja, tukipalveluita sekä hyvinvointialueiden johtajien nimeämistä.  Näkemyksiä ja tulkintoja käsitellään yhdessä KT:n asiantuntijoiden ja verkoston työnantajaedustajien kesken.

KT varmistaa laintulkintojen oikeellisuuden tarvittaessa ministeriöiden virkamiehiltä, jotka ovat olleet lainvalmistelussa mukana. Käytännön työelämässä tulee esiin paljon yksityiskohtia, joihin lainsäädäntömateriaali ei aina anna vastausta. Analyysia tehdään ministeriöiden kanssa hyvässä yhteishengessä

HR-johtamiseen keskittyvässä alaverkostossa työstetään parhaillaan myös HR-johtamisen rakenteita ja muutosjohtamisen sisältöjä sekä laaditaan asiakirjoja henkilöstöjohtamisen tueksi.

Henkilöstötietoja kerätään siirtojen suunnitteluun

Hyvinvointialueiden HR-valmistelijat keräävät parhaillaan henkilöstötietoja henkilöstösiirtojen suunnitteluun ja toimeenpanoon sekä palkkapolitiikan ja henkilöstöpolitiikan linjausten laatimisen tueksi.

Hyvinvointialueiden on myös tarpeen yhteistyössä kuntatyönantajien kanssa keskustella ja linjata muun muassa vuoden 2022 palkkapolitiikkaa, koska sillä on vaikutuksia myös hyvinvointialueiden budjettivalmisteluun. Kuntatyönantajat päättävät kuitenkin palkkapolitiikastaan itsenäisesti.

KT:n muutostuki-verkkosivuilla suositellaan, että työnantajat pidättäytyisivät tässä vaiheessa uudistusta sopimuksista ja työtehtävistä riippumattomista tasokorotuksista, joita on aiemmin nähty rakennemuutoksissa. Ylimääräiset korotukset voivat hankaloittaa tulevaa palkkojen harmonisointia hyvinvointialueilla.

Alueiden hallintorakenteita valmistellaan

Valmistelulähtökohdat yhden työnantajan hallintorakenteelle vaihtelevat alueittain. Pohdinnassa on niin jaostomalleja kuin lautakuntia, teemapohjaista hallintorakennetta sekä perinteistä toimialarakennettakin.

Olennaista on kuitenkin se, miten palvelut järjestetään. Lainsäädännön lähtökohtana on palveluiden integrointi.

Kuntaliiton johdolla työskentelevä hallintosääntöryhmä valmistelee suositusta hallintosäännöksi ja pohtii myös mahdollisia hyvinvointialueiden rakenteita. Ensimmäinen luonnos valmistunee joulukuussa.

Henkilöstökysymyksille seurantaryhmä

KT käy palkansaajajärjestöjen kanssa läpi ajankohtaisia uudistuksen henkilöstökysymyksiä kaksikantaisesti hyvinvointiuudistuksen seurantaan erikseen nimetyssä seurantaryhmässä.

Valtiovarainministeriön vetämä kolmikantainen henkilöstöfoorumi kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa. Foorumissa seurataan uudistuksen tilannetta kokonaisuutena. Se kokoontuu noin neljännesvuosittain.

Laaja-alaista valmistelua useissa työryhmissä

Uudistuksen rakennevalmistelun lisäksi on tärkeää pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta. Marraskuussa aloitti hallituksen päättämä kansallinen sote-työvoiman saatavuuden ja riittävyyden työryhmä, jossa KT on mukana.  Työryhmältä odotetaan joulukuussa ensimmäisiä konkreettisia ehdotuksia.

Uudistuksen valmistelua tehdään hallituskauden loppuun saakka myös monissa muissa työryhmissä, joissa ovat edustettuina palkansaajajärjestöt, ministeriöt, työnantajat ja muut sidosryhmät.

Huomaa

1. Hyvinvointialueille siirtyy vuoden 2023 alussa noin 216 000 työntekijää.
2. Aluevaltuustot päättävät organisaatiorakenteista keväällä 2022.