Toimiva työtila tukee jaksamista

Vietämme työssä suuren osan valveillaoloajastamme. Siksi sillä, millaisessa ympäristössä työtä tehdään, on monia vaikutuksia työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki on perehtynyt hyvinvointia edistäviin työtiloihin. Hän kertoo, että aiemmin työtiloja on tutkittu puutteiden ja ongelmien näkökulmasta. Ruohomäki on halunnut uudistaa vanhaa ajattelutapaa.

– Itse olen rakentanut positiivista näkökulmaa ja lähtenyt miettimään asiaa toisinpäin: mitkä asiat edistävät hyvinvointia työtiloissa ja mitkä asiat tukevat ihmisten jaksamista ja tyytyväisyyttä?

Työtilan neljä ulottuvuutta

Ruohomäen mukaan hyvinvointia edistävä työtila on suunniteltu käyttäjälähtöisesti ja huomioi tilan eri ulottuvuudet. Näitä ovat terveellisyys ja turvallisuus sekä sosiaalinen, toiminnallinen ja psykologinen ulottuvuus.

Terveellisessä ja turvallisessa työtilassa on paitsi hyvä sisäilma, myös sopiva akustiikka, valaistus, ja muutenkin turvalliset puitteet työlle.

Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa, että työtila tukee työn sujumista.

– Esimerkiksi asiakkaan kanssa työskentely on helppoa, eikä tarvitse kulkea pitkiä matkoja paikasta toiseen. Myös esteettömyys kuuluu toiminnallisesti hyvään tilaan. Tilojen tulee olla kaikille käyttäjille helposti löydettävissä ja käytettävissä, Ruohomäki sanoo.

Kaksi viimeistä ulottuvuutta vastaavat keskenään hieman vastakkaisiin tarpeisiin. Sosiaalisen ulottuvuuden huomioiva työtila tukee yhteistyötä ja vuorovaikutusta, kun taas psykologisen ulottuvuuden huomioiva tila mahdollistaa yksityisyyden ja henkilökohtaisen tilan.

Työympäristöt monipuolistuvat

Yhä useammassa työpaikassa näihin erilaisiin tarpeisiin on vastattu monitilatoimistoilla.

– Monitilatoimisto on tietotyön murroksen myötä kehittynyt juostavuutta ja muunneltavuutta tavoitteleva tilakonsepti, joka kehitettiin alun perin monipaikkaisen ja liikkuvan tietotyön tarpeisiin. Vähitellen se on yleistynyt monella eri alalla, Ruohomäki kertoo.

Monitilatoimistoissa on avoimen tilan lisäksi muita tiloja, kuten hiljaisia ja suljettuja tiloja keskittymistä vaativiin tehtäviin tai neuvotteluihin. Tila mahdollistaa työpisteen vaihtamisen tarpeen ja tehtävän mukaan, ja huomioi niin fyysisen kuin virtuaalisen työtilan.

Ruohomäki näkee monitilatoimistojen myönteisinä puolina etenkin vuorovaikutuksen helppouden ja kollegoiden tavoitettavuuden.

Nyt avotilat näyttävät olevan vähenemässä ja monitilaratkaisut yleistymässä. Ruohomäen mukaan avo- ja monitilatoimistot menevät ihmisillä kuitenkin yhä usein sekaisin.

– Suhtautuminen monitilatoimistoihin vaihtelee hyvin paljon. Monesti niihin suhtaudutaan aluksi epäillen, mutta kun niihin pääsee tutustumaan tarkemmin, suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi.

Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät monitilaratkaisut sovi kaikkiin töihin eivätkä kaikkiin organisaatioihin.

Toimiston tulee päihittää kotiolot

Koronapandemian aikana töitä on tehty etänä niissä tehtävissä, missä se on ollut mahdollista. Ruohomäki muistuttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta toimivaan työpisteeseen kotona.

– Monesti etätyötä tehdään siellä keittiön pöydän ääressä tai sohvan nurkassa, mikä ei pidemmällä aikavälillä ole kovin ergonomista.

Työnantaja voi helpottaa etätyötä antamalla neuvoja siitä, miten kodin työtilaa voi suunnitella ja lainaamalla työvälineitä henkilöstölle mahdollisuuksien mukaan.

Nyt monissa työyhteisöissä huomio on kääntynyt erilaisten hybridityöratkaisujen rakentamiseen.

– Koronatilanne on se hetki, jolloin kannattaa pysähtyä miettimään tarkemmin, miten tiloja jatkossa kehitetään, Ruohomäki sanoo.

Hän arvioi tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisöllisyyden merkitysten korostuvan tilasuunnittelussa. Paluu tunkkaiseen tai hälyiseen toimistoon ei välttämättä houkuttele etätyöläisiä.

– Kyllä työtilan pitää olla laadukas, jotta sinne halutaan palata.