Mielenterveyttä tuettava myös työpaikoilla

OECD:n raportin mukaan mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa. Kelan mielenterveyden häiriöiden perusteella maksamat kaudet ja päivärahapäivät ovat lisääntyneet erityisesti vuoden 2016 jälkeen. Koronavuonna 2020 Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät laskuun ja myös mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu pysähtyi.

Vaikka koronavuosi ei näkynyt Kelan korvaamissa kustannuksissa, haasteet voivat olla edessäpäin. Siksi työpaikoilla on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota mielen hyvinvointiin ja työhyvinvointiin kokonaisuudessaan. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan erityisesti nuorten tilanne on huolestuttava.

Toimia tehdään eri tasoilla

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi alkuvuonna 2020 Marinin hallitusohjelman mukaisen mielenterveysstrategian, jonka lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa, eri toimialoilla ja tasoilla. Mielenterveyden häiriöt ovat iso kansanterveydellinen haaste. Jopa puolella väestöstä on jokin mielenterveyden häiriö jossain vaiheessa elämää.

Mielenterveysstrategiassa mielenterveys nähdään pääomana. Hyvä mielenterveys parantaa mahdollisuuksia onnistua työelämässä. Työ on useimmille tärkeä elämän osa-alue ja keskeinen osa hyvinvointia.

Työpaikat tarvitsevat tukea mielenterveyspoissaolojen selättämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Työpaikoilla tarvitaan paitsi konkreettisia työkaluja myös ymmärrystä siitä, minkälaisen ilmiön kanssa olemme tekemisissä. Mielenterveysohjelman pitkän aikavälin tavoitteena onkin vaikuttaa organisaatioiden kulttuuriin ja siirtää toimenpiteiden painopistettä yksilökeskeisestä yhteisökeskeiseen, ennaltaehkäisevään toimintaan.

Osana kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja strategista linjausta on meneillään työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelma. Ohjelman tavoitteena on lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä ja kykyä hallita mielenterveyttä uhkaavia riskejä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vähentää mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. KT tukee ja ohjaa toimenpideohjelman toteutusta ohjelman ohjausryhmässä.

Työterveyslaitos on julkaissut työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön yhdeksän mielenterveyttä vahvistavaa ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevää työkalua, jotka löytyvät Mieli ja työ -sivustolta.

Tunnista kuormitustekijät ajoissa

Päävastuu omasta hyvinvoinnista ja työkyvystä on yksilöllä itsellään. Työnantajalla on kuitenkin vastuuta siitä, mitä työpaikalla tapahtuu. Työ ja työolosuhteet aiheuttavat fyysistä ja psykososiaalista kuormitusta, joilla on vaikutusta yksilön työkykyyn.

Työturvallisuuslaki edellyttää kuormitustekijöiden tunnistamista, arvioimista ja toimia niiden vähentämiseksi. Kuormituksen ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa perusasioista. Esimerkiksi organisaation suunnan ja tavoitteiden selkeyttäminen, avoin vuorovaikutus ja henkilöstön osallistaminen ovat konkreettisia askelia kohti hyvän mielen työpaikkaa. Hyvinvoiva henkilöstö vaikuttaa positiivisesti työnantajamielikuvaan.

Ennaltaehkäisyn kannalta on myös tärkeää pohtia toimintaympäristön ja strategisten valintojen vaikutuksia työhön ja työolosuhteisiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vaikutukset tunnistetaan, sitä paremmin organisaatio voi miettiä toimenpiteitä ja toimia ennaltaehkäisevästi.

Kuormitustekijöiden ohella on tärkeää tunnistaa työyhteisön voimavarat ja käydä yhdessä aktiivista keskustelua siitä, miten voimavaroja voitaisiin vahvistaa. Kuntasektorilla on paljon hyviä esimerkkejä mielenterveyttä tukevista toimintamalleista, joiden jakamiseen kannustamme.

Jokainen meistä voi osallistua jo tänään mielenterveyttä tukevan työyhteisön luomiseen. Kysy kollegalta tai esihenkilöltä: mitä sinulle kuuluu? Ja ennen kaikkea kuuntele, mitä toinen vastaa.