Koulutusalalle työrauhaa perusasioihin
Sääntelyn hallinnointi, kehittämistyö ja hankerahoitukset vievät liikaa työaikaa koulutusalalla. Se on pois koulutuksen perustehtävästä.
Koulutukseen ja sen johtamiseen liittyy oleellisesti suora vuorovaikutus oppilaiden ja henkilöstön välillä. Tätä ei saa unohtaa, kun koulutuksen järjestäjille sälytetään erilaisia valtakunnallisia hallinnollisia tehtäviä.
Mitoitukset kuormittavat päiväkodeissa
Päiväkotien henkilöstön työoloja vaikeuttavat henkilöstön saatavuusongelmat ja jatkuvat sijaisjärjestelyt. Taustalla ovat muun muassa kiristyneet kelpoisuusvaatimukset sekä henkilöstömitoitukset, jotka vaikuttavat henkilöstön määrään ja rakenteeseen.
Pakottavat henkilöstömitoitukset johtavat sijais- ja muihin henkilöstöjärjestelyihin, jotka olisi ilman mitoituksia katsottu paikallisesti tarpeettomiksi tai muuten epätarkoituksenmukaiseksi henkilöstön käytöksi. Mitoitusten hallinnointi vie myös päiväkodin johtajien työaikaa pois todellisesta toiminnan ja pedagogiikan kehittämisestä.
Varhaiskasvatusalan koulutusmäärät ovat riittämättömiä jo nykyisiinkin henkilöstömitoituksiin. Tulevien varhaiskasvatuksen sosionomien opettajakelpoisuuden poistuminen ja toimenkuvan epäselvyys uhkaa myös vähentää alalle hakeutuvien määrää. Tämä lisäisi entisestään mitoitukseen laskettavan korkeakoulutaustaisen henkilöstön saatavuusvajetta.
Nykyisestä henkilöstön saatavuusongelmista huolimatta lainsäädäntöön on ehdotettu kiristyksiä mitoitukseen. Etenkin ryhmäkohtainen mitoitus olisi käytännön työn kannalta katastrofaalinen päätös.
KT on vaatinut, että henkilöstömitoituksia ei kiristetä päiväkodeissa. Sen sijaan nykyisiä mitoituksia pitäisi keventää sekä pidentää siirtymäaikaa niiden toteuttamiseeni, kunnes alan koulutuspaikkamäärien riittävyys on varmistettu.
Muutokset perusopetuksessa hämmentävät yhä
Viiden vuoden takaiset, vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset hämmentävät vieläkin opettamisen perustyötä. Uudistusten toteuttamisissa ei siis kannata aliarvioida sopeutumiseen tarvittavaa aikaa ja toisaalta sitä, että uudistusten toimeenpanossa sisällöt tulisi olla selkeitä: mikä muuttuu, mikä ei.
Erityisesti pakottavaan sääntelyyn perustuvissa muutoksissa korostuvat tulkintaongelmat, jotka lisäävät epävarmuutta. Tästä ovat hyviä esimerkkejä kolmiportainen tuki ja kelpoisuusehtojen monitulkintaisuus. Lukioissa opettajien työoloja kuormittavat muun muassa opetusvelvollisuuden laajentaminen ja lukiolain muutokset.
Ammatillisessa koulutuksessa tilastointibyrokratiaa
Ammatillisen koulutuksen uudistus vuonna 2018 sisälsi hyvän ajatuksen hankkia osaamista joustavilla tavoilla ja osaamisen osoittamisen joustavasti. Ammatilliset oppilaitokset ovat toteuttaneet muutosprosessia hyvällä vauhdilla ja hyödyntäneet joustoja.
Uudistuksessa oppilaitosten toimintaa jäi rasittamaan paljon turhaa hallintobyrokratiaa. Nyt uudistuksessa otetaan takapakkia, kun opetuksen ja ohjauksen määrän seurannasta säädetään jatkossa asetuksella. Tämä on lisäämässä opettajien hallinnollisia työtehtäviä. KT pyrkii vaikuttamaan siihen, että asetusta tulkittaisiin mahdollisimman joustavasti.
16.12.2021