Korona kuntatyössä

Kuka muistaa kauppojen tyhjät vessa­paperihyllyt ja epätietoisuuden, kun koronapandemia tuli Suomeen? Marraskuun puolessa välissä kaksi koronarokotetta saaneiden osuus kaksitoista vuotta täyttäneistä Suomessa ylitti 80 prosenttia ja kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia suojaimia – juuri niitä, joista oli pulaa epidemian alkuvaiheessa.

Maaliskuussa 2020 koululaiset ja opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Yli 70-vuotiaita velvoitettiin mahdollisuuksien mukaan pysymään erillään muista ihmisistä. Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin. Julkiset kulttuuri- ja liikuntatilat suljettiin.

Etätyöhön siirryttiin laajasti siellä, missä se työn puolesta oli mahdollista. Poikkeuksellinen oli myös Uudenmaan lähes kolme viikkoa kestänyt sulku.

Rajoitustoimien tärkeimmät tavoitteet olivat riskiryhmien suojeleminen ja terveydenhoidon toimintakyvyn turvaaminen. Kumpikin tavoite saavutettiin, kun suosituksia noudatettiin hyvin. Ensimmäisen kokonaisen koronavuoden aikana Suomessa tilastoitiin vain alle 900 koronakuolemaa.

Pandemia ei ole ohi

Ikävä kyllä pandemia ei ole vielä ohi. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula kuvasi edessä olevia aikoja sumuisiksi tartuntalukujen noustessa useissa Euroopan maissa korkeuksiin. Edelleen täytyy työpaikoilla ottaa huomioon, että asiakkaiden ja työtovereiden joukossa voi olla rokottamattomia.

Marraskuun lopussa useille alueille annettiin jälleen etätyösuositus ja sairaalat kertoivat tehohoitopaikkojensa täyttymisestä. Epidemian pitkittyminen kerryttää lisää myös palvelu- ja hoitovelkaa.

Etätyön tekeminen huipussaan keväällä 2020

Etätyön tekeminen kunta-alalla oli huipussaan keväällä 2020. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen mukaan tuolloin etätyötä oli tehnyt osittain tai kokonaan peräti 36 prosenttia henkilöstöstä.

Korona-ajan on arveltu merkitsevän uudenlaisen hybridi- ja monipaikkaisen työn aikakauden alkua asiantuntija- ja toimistotyössä.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksessa syksyllä 2021 pääasiassa etätöitä pandemian aikana tehneistä vain neljä prosenttia haluaisi palata takaisin toimistotyöhön. Osittaista etätyötä halusi jatkaa 46 prosenttia. Puolet vastanneista halusi jatkaa kokonaan etätöissä.

Pitkittyneen etätyön vaikutuksia ei tunneta vielä hyvin

Pitkittyneen etätyöskentelyn vaikutuksia organisaatioiden toimintaan ja ihmisten työkykyyn ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin. Vaikka siirtyminen etätyöhön sujui hyvin, sitä helpottivat tutut työtoverit ja asiakkaat. Etätöissä autonomia lisääntyi ja oli helpompi keskittyä käsillä olevaan työtehtävään. Lisäksi monelta jäivät aikaa vievät työmatkat pois.

Mutta entä sitten, kun organisaatioon tulee uusia työntekijöitä? Tapaavatko he vanhoja työntekijöitä muualla kuin Teams-kokouksissa?

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksessa etätyön alkuinnostusta seurasi osalla työssä tylsistymisen vaihe. Riski siihen oli suurin alle 36-vuotiailla ja yksin asuvilla. Tutkimus antoi varovaista tukea hybridityölle – etä ja lähityön yhdistämiselle.

ICT-yhtiö Vincitin hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen huolestui yhteisöllisyyden rapautumisesta, mikäli työ alkaa joidenkin kohdalla kaventua vain oman tehtävälistan suorittamiseen, samalla kun vapaamuotoiset keskustelut työtovereiden kanssa jäävät pois.

Siksi ehkä ajateltua suurempi haaste organisaatioille on, miten yhdistää onnistuneesti ja luontevalla tavalla toisiinsa etä- ja lähityötä.

Kunta-alan työn murroksen seurantaryhmä on julkaissut oman etä- ja hybridityötä käsittelevän kuvauksensa KT:n työn murros -sivuilla.

Muutoksia lähitöissä

Kunta-alalla suurin osa henkilöstöstä on työskennellyt korona-aikana lähitöissä. Peräti yksitoista prosenttia henkilöstöstä siirtyi vuonna 2020 ainakin joksikin aikaa toisiin tehtäviin, esimerkiksi auttamaan koronan jäljittämisessä tai hoidossa.

Lähitöissä työyhteisöt ja työntekijät pyrkivät parhaansa mukaan – ja jälkikäteen tarkasteltuna varsin onnistuneesti – suojautumaan tartunnoilta ja estämään niiden leviämistä. Alkuvaiheessa sitä vaikeutti suojainten heikko saatavuus ja tiedon puuttuminen uudesta, pelottavastakin taudista.

Korona-aikana on haettu myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä asiakastyötä, mikä on näkynyt esimerkiksi etätapaamisten ja etävastaanottojen lisääntymisenä ja laajentumisena uusille alueille.

Teams- ja Skype-kokoukset ovat napakoittaneet palavereja, ja niiden jatkumista on toivottu laajasti. Kun matkustaminen kokouspaikalle jää pois, mahdollistaa se myös entistä tiiviimmän yhteydenpidon kaukanakin olevien yhteistyökumppanien kanssa. Toki edelleen tarvitaan myös kasvokkain tapaamisia.

Oma työyhteisö selviytyi hyvin

Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa syksyllä 2020 noin 80 prosenttia henkilöstöstä arvioi, että oma työyhteisö on selviytynyt hyvin korona-ajasta. Poikkeusoloissa se on hyvä saavutus.

Työyhteisöjen tärkeän roolin lisäksi korona-aika nosti näkyviin myös julkisen työn yleisen merkityksen kansalaisten tukena. Työn murroksen seurannassa asiaa kuvattiin esimerkiksi näin:

”Poikkeusaikanakin etulinjassa toimittiin määrätietoisesti. Vaikka ei ollut vielä kovasti tietoa tai kunnon toimintaohjeita, ennakoitiin, mitä voisi olla tulossa. Henkilöstö tuki toisiaan.”

Merkittävin asia muutoksessa

Työn murroksen seurannassa keväällä 2021 kysyttiin, mikä on ollut kaikkein merkittävin asia muutoksessa.

Listausten kärkeen nousivat edelleen yhteistyö toisten kanssa ja siihen liittyvät toimintatavat. Esimerkiksi sairaaloissa Top-listan kärjessä oli ”yhteistyön kulttuuri ja tiimityö hyvän hoidon takeena”.

Yhteystyön rinnalle nousi koronan vauhdittamana etäyhteyksin toimiminen. Etäyhteyksiä hyödynnettiin yhteistyössä muiden organisaatioiden ja työtovereiden kanssa, etäkokouksissa, etätöissä, etäpalveluissa ja etäneuvonnassa.

Niihin liittyvä digiloikka ei niinkään ollut niihin käytettävä tekniikka, joka olisi usein ollut käytettävissä jo aikaisemminkin, vaan etäyhteyksin toimimiseen liittyvä toimintakulttuurin ja ajattelutavan muutos: toimiihan tuo näinkin.

Parhaillaan eletään työn murroksen kannalta mielenkiintoista aikaa.  Kun etätyösuositukset poistuvat ainakin hetkellisesti, pääsevät korona-aikana etätyötä teettäneet organisaatiot kokeilemaan miten käytännössä yhdistellä etä- ja lähityötä toisiinsa. Odotettavissa on kiinnostavia keskusteluja ja ratkaisuja.

Ratkaisuja pohdittaessa joudutaan miettimään haluttua toimintakulttuuria ja johtamista, sekä etä- tai hybridityön periaatteita. Työyhteisötasolla on usein tarpeen käydä yksityiskohtaisempaa keskustelua työn tavoitteista, pelisäännöistä, toimintatavoista ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta.

Etätyöohjeita KT:n verkkosivuilla

Etätyö on jäänyt osaksi monien työpaikkojen arkea. Kukin työnantajan laatii tarvittaessa tilanteeseensa sopivat etätyötä koskeva periaatteet ja ohjeistukset. Ohjeet käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

Työnantaja voi käyttää apuna ohjeistuksia luodessaan KT:n verkkosivujen etätyöohjeistusta. Verkkosivuille on koottu etätyön lainsäädäntöpohjan lisäksi seikkoja, joita tulee huomioida etätyötä koskevaa ohjeistusta laadittaessa sekä etätyöstä sovittaessa.

Lue etätyöohjeet KT:n verkkosivuilta.

Kirjoittaja: Mari Kokko, työmarkkinalakimies