Työnantajille velvoite perustaa ilmoituskanava

Kansallinen lainsäädäntö on säädetty ns. Whistleblower direktiivin nojalla. Uuden lainsäädännön päätavoitteena on helpottaa ilmoittamista yleistä etua suojaavan Euroopan unionin oikeuden ja siihen liittyvien kansallisten normien rikkomisesta, sekä tarjota kattavaa suojaa väärinkäytöksistä ilmoittaville.

Yksi merkittävimmistä velvoitteista työnantajille on velvollisuus perustaa kanava väärinkäytöksistä ilmoittamista varten.

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta on tällä hetkellä lausuntokierroksella.

Kenen on perustettava ilmoituskanava?

Ilmoituskanavan ovat velvollisia perustamaan lain 8 §:n mukaan muun muassa kunnat ja muut julkisen sektorin oikeushenkilöt sekä näiden omistuksessa tai määräys­vallassa olevat oikeushenkilöt, joiden työ- tai virka­suhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään 50.

Millainen ilmoituskanavan pitää olla?

Ilmoituskanavan on oltava kanava, joka mahdollistaa ilmoittamisen kirjallisesti tai suullisesti taikka molemmin tavoin.

Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, se on voitava tehdä puhelimitse tai muun ääni­viesti­järjestelmän kautta ja ilmoittajan pyynnöstä kohtuullisessa ajassa järjestettävässä henkilö­kohtaisessa tapaamisessa.

Ilmoittamisen tulee olla luottamuksellista ja muiden kuin valtuutettujen henkilöiden pääsy kanavaan on estettävä.

Itse kanavan tekniseen toteuttamiseen ei oteta kantaa. Kanava voi olla esimerkiksi sähköposti­osoite tai puhelinnumero.

Lain mukaan on mahdollista myös perustaa yhteisiä ilmoituskanavia. Kunnat ja kuntayhtymät voivat jakaa sisäiset ilmoituskanavat keskenään ja vastata niiden toiminnasta yhdessä.

Missä tilanteessa ilmoittajaa suojellaan?

Ilmoittajaa suojellaan, jos hän ilmoittaa rikkomisesta noudattaen ilmoittajasuojelulain säännöksiä.

Lisäksi hänellä on oltava perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen ja että tällainen tieto kuuluu lain soveltamisalaan.

Työntekijän lisäksi suojaa saa mm. työnsä yhteydessä ilmoittajaa ilmoittamisessa avustaneeseen henkilöön (esimerkiksi luottamusmieheen).

Suoja vastatoimia vastaan

Lakiin on säädetty ilmoittajan suojaksi vastatoimien kielto. Lain mukaan työnantajan tai tämän edustajan menettelyä on pidettävä kiellettynä vasta­toimena, jos työ tai virkasuhteessa olevan henkilön työ- tai virka­suhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on ilmoittanut tässä laissa säädetyn mukaisesti rikkomisesta tai sen epäilystä taikka osallistunut ilmoittamansa rikkomista koskeva asian selvittämiseen.

Mitä ilmoittajansuojelulain rikkomisesta seuraa?

Vastatoimien kohteeksi joutuneella henkilöllä on oikeus saada kielletyn vastatoimen aiheuttaneesta loukkauksesta hyvitystä siltä, joka on tämän lain vastaisesti kohdistanut ilmoittajaan vastatoimia.

Lisäksi hyvitykseen on oikeus henkilöllä, jonka ilmoittaminen on estetty tai yritetty estää.

Hyvityksen lisäksi työnantaja voi olla velvollinen maksamaan vahingonkorvauksia.

Työntekijä tai viranhaltija, joka tahallaan ilmoittaa tai julkistaa vääriä tietoja voidaan tuomita sakkoon.