Hyvä johtaminen lisää työnantajan vetovoimaa

Johtamista ja työolosuhteita kehittämällä saadaan aikaan sekä työssä hyvinvointia että tuottavuutta ja tyytyväisiä asiakkaita. Tässä on onnistuttu monessa kuntaorganisaatiossa.

Hyvään johtamiseen kuuluu henkilöstön kuuleminen, osallistaminen, kannustaminen, tukeminen sekä luottamus ja arvostus.

Strategia tulisi valmistella vuoropuheluna

Kehittämisen vankka perusta on strategia, jossa menestystekijöinä nähdään henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. On tärkeää valmistella strategia poliitikkojen, virkajohdon ja henkilöstön vuoropuheluna ja myös asiakkaita kuullen.

Kun henkilöstö pääsee osallistumaan strategian valmisteluun, sen on myös helpompi nähdä itsensä sen toteuttajana. Tämä sitouttaa ja kannustaa saavuttamaan tavoitteet. Johto puolestaan kehittää organisaatiota ja tukee esihenkilöitä näiden työssä.

Työssä hyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä, työn tekemisen eri osa-alueisiin liittyvää kehittämistä. Se koskee henkilöstöä, työympäristöä, -yhteisöä ja -prosesseja sekä johtamista. Onnistuneen kehittämisen taustalla on se, että sitä tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Yhdessä kehittämällä myönteiseen kehään

Osallisuudella ja yhdessä kehittämällä parannetaan työolosuhteita ja hyvinvointia. Tämä käynnistää myönteisen kehän, jossa henkilöstö kokee työn imua, innostusta ja ylpeyttä työstään kunta-alalla, mikä näkyy muun muassa vastuunottona ja onnistumisen kokemuksena.

Hyvinvoivissa työyhteisöissä uskalletaan ottaa myös vaikeita asioita rakentavasti esiin. Ratkaisuja lähdetään etsimään yhdessä eikä jäädä pyörimään kielteisyyden kehään.

Työssä hyvinvointi lisää työnantajan vetovoimaa

Nyt hyvinvointialueuudistuksen käynnistyttyä ja kunta-alan neuvottelujen alkaessa on tärkeä pohtia, miten saamme kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden velvoitteet hoidettua ja laadukkaat palvelut toteutettua.

Työssä hyvinvointiin panostaminen on nyt aiempaa tärkeämpää, sillä se vaikuttaa kunta-alan houkuttelevuuteen; siihen, että meillä on riittävästi osaavaa, hyvinvoivaa sekä innostuneita ja työstään ylpeätä henkilöstöä.

Yhtä oikeaa ratkaisukeinoa ei ole. Hoitajamitoituksen kasvattaminen ei auta, jos nykyisilläkään mitoituksilla ei saada tehtäviä täytettyä. Hallitukselta odotetaan toimia, joilla lisätään koulutusmääriä, parannetaan mahdollisuuksia täydennys- ja muuntokoulutukseen ja lisätään työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa. Eläkkeelle siirtyneitä pitäisi verotuksellisin keinoin kannustaa palaamaan työmarkkinoille.

Näiden lisäksi on tärkeää korjata johtamisen ja työolosuhteiden puutteet. Lisäksi on tärkeää kertoa lukuisista kuntatyön onnistumisista.

Kunnissa on paljon onnistumistarinoita

Kunnat ovat hyviä ja turvallisia työnantajia, joissa on jo nyt hyvää johtamista, innostunutta kehittämistä sekä työstään ylpeää ja osaavaa henkilöstöä, jotka myös haluavat pysyä tehtävissään.

Jatkuva puhe hoito- ja opetustyön kuormittavuudesta sekä henkilöstön uupumisesta ja halusta vaihtaa alaa ei innosta hakeutumaan koulutuksiin ja alalle. Kunta-alan töissä on kuitenkin hyvinvointia ja paljon onnistumistarinoita, joita on tärkeää tuoda esiin.

Suositus kannustaa tiedolla johtamiseen

KT julkaisi syyskuussa uuden suosituksen henkilöstö­kertomuksen laadintaan. Suosituksen mukaiset tunnusluvut HR-tietojen raportoinnissa on tarkoitettu otettavan käyttöön vuonna 2022.

HR-tiedolla johtamiseen kannustetaan neljän teeman kautta: osaaminen ja uudistuminen, työ­hyvinvoinnin johtaminen, esihenkilötyö ja johtaminen sekä tuloksellisuus ja tuottavuus.

“Suositus henkilöstökertomuksen laadintaan” on julkaistu sekä painettuna että sähköisenä pdf-julkaisuna. Voit tilata painetun julkaisun tai ladata sähköisen version KT:n verkkosivuilta.