Henkilöstön saatavuus vaatii kansallisia toimia
Kunta-alan ammatit ovat vallanneet kyseenalaisen kärkisijan työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrissä, jossa arvioidaan avoimia työpaikkoja ja työvoimapulaa. Pulaa on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisista.
Samaan aikaan KT:n ja muiden tahojen tilastoselvitykset osoittavat, että kunta-alalla työskentelevä henkilöstö pysyy hyvin omalla toimialalla ja työnantajalla. Vastoin julkisuudessa esitettyjä väitteitä etenkin opettajat, lääkärit ja hoitohenkilöstö pysyvät hyvin kunta-alan töissä.
Keskeisin syy työvoiman saatavuusongelmiin on se, että alan osaajien tarve on aliarvioitu ja koulutuspaikat on mitoitettu alakanttiin todelliseen tarpeeseen ja uusiin velvoitteisiin nähden. Hallitusohjelman mukaiset päätökset hoivamitoituksesta, kotihoidon lakiuudistuksesta, hoitotakuusta ja muista uusista henkilömitoituksista ovat jo nyt lisänneet työvoiman tarvetta.
Koulutuspaikkojen määriä pitäisi välittömästi lisätä ja kohdentaa ne niihin ammatteihin ja toimialoihin, joissa on eniten pulaa henkilöstöstä. Täydennys- ja muuntokoulutusta on edistettävä esimerkiksi hoiva-avustajien koulutusta laajentamalla, jotta siirtyminen työuralla eteenpäin helpottuisi. Kelpoisuusehtoja ja henkilöstömitoituksia tulisi kiristämisen sijasta joustavoittaa.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville toimialoille ja saatavuusharkinnasta pitäisi luopua. Ulkomailla suoritettujen sote-alan tutkintojen täydentämiseen, kieli- ja täydennyskoulutukseen sekä ammattipätevyyden hankkimisen lupaprosesseja olisi sujuvoitettava nopeasti.
Työnantajat ovat tunnistaneet työolojen parantamisen merkityksen työhyvinvointiin ja tekevät töitä sen eteen. KT:n tavoitteena on jatkaa pääsopijajärjestöjen kanssa yhteistoiminnallista työhyvinvoinnin ja työolojen kehittämistyötä.
25.10.2021