Pudasjärven henkilöstö voi hyvin

Pudasjärvi, Suomi-neidon vyönsolki lähellä Oulua, kasvattaa tunnettuuttaan muun muassa ekologisella hirsirakentamisella, joka vaikuttaa jopa työvoiman saantiin.

− Olemme panostaneet erityisesti terveellisen työympäristön turvaamiseen henkilöstölle ja tietenkin samalla kuntalaisille ja asiakkaille, kertoo kaupunginjohtaja Tomi Timonen.

Kaupungissa on jo 800 oppilaan hirsi­kampus ja ikäihmisille ja päiväkoti­lapsille hirsitilat. Lokakuussa otetaan käyttöön Hyvän olon keskus, johon sijoittuu osa sote-palveluista, kirjasto- ja nuorisopalvelut, työllisyydenhoito, Kela ja liiketiloja.

− Kaupungilla oli aiemmin hankaluuksia saada opettajien virat täytettyä, mutta kun uusi kampus otettiin käyttöön, hakijamäärä kymmenkertaistui, Timonen sanoo.

Äskettäin hyväksyttiin uusi kunta­strategia, johon sisältyvät aiempaa vahvemmin ja tarkemmin henkilöstöpolitiikan päälinjat. Strategiassa määritellään vastuullisen työnantajan ominaisuudet.

− Valtuustokauden alussa tietenkin jumpataan näitä rooleja; mikä on virkamiesjohdon tehtävä ja mikä luottamushenkilöiden rooli. Meillä on nyt näitä työkaluja enemmän kuin aiemmilla valtuustokausilla.

Työvinvointiin panostetaan paljon

Pudasjärvi on korostanut jo pidemmän aikaa henkilöstön hyvinvointia. Jokunen vuosi sitten toteutettiin laaja organisaatiomuutos, jossa monen työnkuva, työympäristö sekä toimintatapa vaihtuivat.

− Muutos onnistui ja poiki sen, että halusimme panostaa henkilöstön kehittämisresursseihin. Perustimme kokonaan uuden henkilöstöpäällikön viran. Työn tueksi haettiin vielä useampaakin kehittämishanketta ja saatiin lisäresursseja henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Yksi lisähankkeista on Työsuojelurahaston rahoittama ja yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa toteutettava esimiestyön kehittämishanke. Siinä ihmislähtöisellä ja valmentavalla johtamisotteella saadaan koko organisaatiota osallistettua. Samalla saadaan osaaminen kentältä aina ylimpään johtoon saakka tehokkaaseen käyttöön.

Kuntakentän yhteinen haaste on väestön ikärakenne ja eläköityminen. Poistuvien tilalle on saatava uusia osaajia.

− Meillä on melko hyvä tilanne tähän­astisissa rekrytoinneissa. Palvelurakennetta ja kiinteistöjä sekä henkilöstön hyvin­vointia on kehitetty, joten mitään erityistä pulmaa ei ole näkyvissä.

Sote-muutos on jo lähes koettu

Pudasjärvi on neljän naapurikuntansa (Ii, Utajärvi, Vaala, Simo) kanssa muodostanut kuntayhtymän – Oulunkaaren ”minisoten” – jo yli 10 vuotta sitten Paras-­lain mukaisesti.

− Muutos ei siis ole yhtä suuri kuin monella muulla kunnalla. Parhaiten tuemme tätä uudistusta ja sotetoimintaa varmistamalla oman emokunnan puolella tehokkaat palvelut kuntalaisille meille jäävällä tehtäväkentällä. Vielä on kuitenkin varmasti työtä siinä, että huolehditaan kuntalaisille palvelut oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa.

Terve ympäristö ja hyvinvointi vetävät

Kuntavaaleissa isoimman ääni­saalin keräsi keskustalainen Olga Oinas-Panuma. 21-vuotias ääniharava sai valtuuston puheenjohtajuuden, mutta kokemusta politiikasta on kuitenkin kertynyt jo eri tavoin, sillä hän tarttui yhteisten asioiden hoitamiseen jo ala-asteella.

− Pudasjärven väkimäärältään pieni kunta saattaa vetää työntekijöitä juuri pienuudellaan. Monipaikkaisuus on parhaillaan trendi, ja ihmiset haluavat asua maalla enemmän kuin pitkään aikaan. Siinä piilee pienten kuntien mahdollisuus, Oinas-Panuma sanoo.

Yleistä tunnettuutta pitäisi hänestä kuitenkin pyrkiä lisäämään. Pitkän elinkaaren ekologinen hirsirakentaminen alkaa olla jo laajemmin tunnettu tekijä Pudasjärvestä kuin Syöte. Toimiva digiverkko tuo myös työntekijöitä ja asukkaita. Valokuitu onkin jo kaivettu Pudasjärven multaan.

Täysin merkityksetöntä ei ole sekään, että Oulunkaaren kuntayhtymä hoitaa jo sote-palvelut, eikä suurta mullistusta tarvitse pelätä.

Oinas-Panuma näkee, että kunnalla työnantajana on tekemistä työntekijöiden saamisessa ja pitämisessä.

− Perusasiat ovat kunnallamme kunnossa ja tulijoiden viihtyvyyteen on viime aikoina satsattu paljon. Jos esimerkiksi perheessä on lapsi, jonka vaihtoehtoina ovat 1960-luvun betonikoulu tai 2010-luvun hirsikoulu, on valinta selvä monelle vanhemmalle.

Pudasjärveläisten keski-ikä on melko korkea, mutta joissakin kylissä lapsiperheitä on kertynyt paljon.

− Kotikyläni Panuman asukkaiden keski-ikä on nykyisin vähän päälle 30 vuotta. Lapsia on syntynyt yllättävän paljon.

Avoin keskustelukulttuuri on tärkeä

Olga Oinas-Panuma näkee Pudasjärven kaupungin keskustelevana ja tehokkaana. Ensimmäiset perehdytyskoulutukset uudelle valtuustolle pidettiin jo pari viikkoa valtuustokauden alun jälkeen.

− Saan koulutusta myös puolueeltani. Meillä on ollut myös hyviä palavereita valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien sekä kaupunginjohtajan kesken. Minusta meillä on ilmapiiri, jossa uskaltaa kysyä, jos jokin mietityttää.

Erityisesti keskustelukulttuuria on kehitetty

− Sanoin itsekin avauspuheessani, että yhteistyökyky ja keskustelukyky ovat parempia kuin seläntakainen jupina. On tärkeää, ettemme hyväksy kuppikuntaisuutta. Jos jollakulla on hyvä idea, josta olen samaa mieltä, en ymmärrä, miksen voisi kannattaa sitä vaikka olisinkin eri puolueesta, hän sanoo.

Oinas-Panuma pitää tärkeänä myös kaupungin järjestämiä kuntalaiskyselyitä.

− Minusta on tärkeää, että ihmiset pääsevät tuomaan esiin näkemyksiään ja mielipiteitään asioista.