Terveys- ja hyvinvointialan koulutuksella vetovoimaa

Tilastokeskus julkaisi huhtikuussa ammattikorkeakouluopiskelijoista tilastoja, joiden mukaan vuonna 2020 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli lähes 5 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2019.

Vuosina 2010–2012 ammattikorkeakouluissa oli lähes saman verran opiskelijoita kuin vuonna 2020, mutta vuosien 2013–2019 aikana ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä oli selvästi pienempi.

Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen, tekniikan sekä terveys- ja hyvinvointialalla. Näillä kolmella koulutusalalla on jokaisella kasvua edellisestä vuodesta  1 100–1 500 opiskelijan verran.

Ammattikorkeakouluissa suurimmat opiskelijamäärät ovat terveys- ja hyvinvointialalla, jota opiskeli vuonna 2020 reilu 38 000 opiskelijaa, sekä tekniikan alalla, jota opiskeli hieman vajaa 32 000 ihmistä.

Hakijamäärät terveys- ja hyvinvointialan koulutukseen kasvussa

Tilastojen valossa näyttää siltä, että terveys- ja hyvinvointiala on edelleen vetovoimainen koulutusala ammattikorkeakouluissa. Sekä ensisijaisten että kaikkien hakijoiden määrä kasvoi tänä vuonna verrattuna aiempiin vuosiin terveys- ja hyvinvointialan koulutuksissa.

Esimerkiksi kuntasektorin suurimmista ammattinimikkeistä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, sosiaaliohjaajan ja fysioterapeutin tutkinnot kuuluvat terveys- ja hyvinvointialan koulutusalalle. Kun terveys- ja hyvinvointialan henkilöstön tarve kasvaa lähivuosina muun muassa ikääntymisen myötä, tulisi näistä tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointialan koulutuksen suorittaneista pitää kiinni työpaikoilla.

Opiskeluaikojen työharjoittelut ja kesätyöpaikat ovat työnantajille helppo keino löytää osaajia. Onnistuneella työkokemuksella luodaan myönteistä työnantajamielikuvaa ja houkutellaan valmistuneet opiskelijat koulutustaan vastaaviin töihin.